Merentutkimusalus Arandan talviseurantamatka

Kohti Perämerta!

KUVAT: ILKKA LASTUMÄKI / SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS JA ARANDAN MIEHISTÖ

Korjausmies Samuel Laine lähtee merentutkimusalus Arandan kyydissä Perämerelle talviseurantamatkalle – samalla hän kannustaa hakeutumaan kevään Merimies-Unionin luottamusmieskursseille!

Korjausmies ja Merimies-Unionin luottamusmies Samuel Laineella on tiedossa tammikuun 17. päivä eteenpäin mielenkiintoinen tutkimusmatka, kun merentutkimusalus Aranda lähtee vuosittaiselle talviseurantamatkalleen. Itämeren tilaa ei kartoiteta ainoastaan avovesien aikaan, vaan myös talvisin jääkautena, jolloin on tärkeää seurata merellisen toimintaympäristön muutoksia.

Kuuntele tästä korjausmies Samuel Laineen haastattelu Merimiesradiosta.

Katso tästä Suomen ympäristökeskuksen video merentutkimus Arandalla tehtävästä työstä ja tutkimuksesta.

Merimies-lehti seuraa merentutkimusalus Arandan talviseurantamatkaa, josta päivitellään reissun aikana tarkempaa tietoa.


Tutkimusmatkoilta Merimies-Unionin luottamusmieskursseille
 

Kun Samuel Laine pääsee talvi- ja kevätseurantamatkoiltaan maihin, hän aikoo osallistua Merimies-Unionin kevään täydennyskursseille, joihin on parhaillaan haku käynnissä.

Luottamusmiesten peruskurssi järjestetään 13.-16.3.2023 ja luottamusmiesten täydennyskurssi 25.-26.4.2023

Tutustu ja ilmoittaudu Merimies-Unionin luottamusmieskursseille tästä.

Arandan keula 17. tammikuuta kohti Perämerta


Merentutkimusalus Aranda irrottaa köydet 17. tammikuuta Helsingissä ja lähtee kohti Perämerta, jossa se suorittaa Itämeren tilan kemiallista ja fysikaalista seurantaa (COMBINE1-tutkimus). Tutkimusmatkan kestää tammikuun loppuun saakka. Matkalla selvitetään Suomen merialueiden tämänhetkistä fysikaalista ja kemiallista tilaa sekä haitallisten aineiden pitoisuuksia. Tärkeä tarkastelukohde on liukoisten fosfaattien (fosforin) pitoisuus merivedessä. Eritoten Pohjanlahdella tämä kehitys on ollut jo noin 20 vuoden ajan huolestuttava. Tutkijat tarkastelevat myös, jatkuuko jo vuosikymmeniä kestänyt meriveden makeutuminen ja lämpeneminen. Lisäksi jatketaan vedenalaisen äänenpaineen (melun) seurantaa ja testataan uusia mittaustekniikoita.

Matkalla nostetaan itäisellä Suomenlahdella vuoden ajan vajoavia hiukkasia (ml mikromuovit) kerännyt laite ja huolletaan ja asennetaan Ilmatieteen laitoksen automaattisia mittalaiteita.

Merentutkimusalus Arandan toimintaa hallinnoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Aluksella työskentelee 13 hengen miehistö. Nukkumapaikkoja aluksessa on kaiken kaikkiaan 50, joten mistään pienestä tutkimuslaivasta ei ole kyse. Aluksen kyydissä kulkevien tutkijoiden määrä vaihtelee tutkimuksen tarkoituksen mukaan.

Jäävahvisteinen Aranda pystyy purjehtimaan arktisissakin olosuhteissa

Merentutkimusalus Arandaan tehtiin isot korjaus- ja muutostyöt vuosina 2017–2018, kun alus remontoitiin Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla Raumalla. Remontissa alusta pidennettiin, sen perä muotoiltiin uudelleen, aluksen propulsio muuttui kokonaan dieselsähköiseksi, ja alusta modernisoitiin monin tavoin. Alukseen asennettiin uusinta tekniikkaa, jota tarvitaan meren, ilmaston ja ympäristön tilaan liittyvissä tutkimuksissa.

Itämereltä ei löydy paljon merentutkimusaluksia suomalaisen Arandan lisäksi.

- Saksalta löytyy muutamia merentutkimusaluksia ja Ruotsilla on uusi, vuonna 2019 liikenteessä aloittanut huipputekninen Svea. Se ei ole kuitenkaan jäävahvisteinen alus, eli se ei sovellut talvimerenkulkuun Itämeren niillä alueilla, jotka jäätyvät, korjausmies Samuel Laine tietää.

Sama toteamus tuodaan esiin myös Suomen Ympäristöministeriön 2019 julkaisemassa raportissa: Alusten käytön kehittäminen ja lisääminen erityisesti arktisessa merentutkimuksessa. Vähissä ovat siis jäissäkulkuun pystyvät tutkimusalukset, samaan aikaan kun arktisen osaamisen ja tietämyksen tarve kasvaa entuudestaan ilmastonmuutoksen seurauksena.

- Aranda teki myös 1980-1990-lukujen taitteessa matkan Antarktikselle, eli aluksemme pystyy purjehtimaan vaativissakin jääolosuhteissa, korjausmies Samuel Laine muistuttaa.

Kuva alla: Arktisen alueen määritelmiä: Arktiset kasvillisuusvyöhykkeet ja Arktisen inhimillisen kehityksen raportin mukainen rajaus. Kartta: Arktinen keskus, Lapin yliopisto.

Suomen arktinen osaaminen ja tonnisto tärkeämpää kuin aikoihin

Ympäristöministeriön raportissa Alusten käytön kehittäminen ja lisääminen erityisesti arktisessa merentutkimuksessa esitetään, että Suomelle laaditaan tutkimusstrategia liittyen arktiseen merentutkimukseen ja kehitetään sen rahoitusmallia. Tärkeää on myös tunnistaa arktisen tutkimuksen ja muun alusten käytön mahdollisuudet ja toimintakenttä sekä laatia arktinen liiketoimintasuunnitelma alusten käytön lisäämiseksi.

Tänä päivänä raportin sisältö on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Suomen oman arktisen alueen osaamisen ja ”tonniston” merkitystä korostaa entuudestaan Ylen 12.1.2023 julkaisemat tiedot, joissa kerrotaan Venäjän ottaneen käyttöön kymmenittäin neuvostoaikaisia sotilastukikohtia arktisella alueella.

Jääpeite ja matala Itämeri

Suomalaisilla merimiehillä on talvimerenkulun osaamista, joten pystymme purjehtimaan jäissä kuin jäissä. Tällä hetkellä tutkimus suuntautuu Itämerelle. (Kuvassa yllä kerätään näytteitä Itämereltä.)

Itämeren happikatoa on tärkeä tutkia jäiden aikaan, jotta esimerkiksi jääpeitteen vaikutus matalaan Itämereen pystytään tutkimaan. Arandan suorittamalla talviseurantamatkalla kerätään tärkeää tutkimusdataa. Merentutkimusalus Arandasta löytyy erikoislaitteistoja, kuten useita laboratorioita, joilla pystytään tekemään erilaisia tutkimuksia. Arandan kansimiehistö avustaa tutkijoita näytteidenotossa.

- Arandasta löytyy Rosetta-vinssi, jolla otetaan näytteitä syvemmältä merestä (esimerkiksi vesipitoisuuksia). Pursimies toimii kenttämestarina ja ajelee Rosetta-vinssiä. Laitteen käyttöön on siis oma koulutus.

- Arandassa on myös toinen vinssi, niin sanottu ”mehuvinssi”, jolla näytteitä pystytään ottamaan hieman lähempää pintaa. Erilaisia kaikuluotaimia löytyy useampia kappaleita, Laine luettelee laitteistoja.

Itse hän työskentelee aluksella korjausmiehenä.

- Aluksella on aina pientä laiteltavaa, siivoamista ja maalaamista sekä korjaamista.

Tutkimusmatkoja hylyistä kalakantoihin

Merentutkimusalus Aranda tekee erilaisia tutkimusmatkoja ympäri vuoden, joissa teemat vaihtuvat.

- Viime vuonna teimme hylkymatkan, jossa kävimme tutkimassa 1970-luvulla Utön viereiselle saarelle (Bådö), uponnutta Simson-hinaajaa ja tarkistimme, onko tankeissa vielä tavaraa ja vuotaako sieltä mitään mereen.

Keväisin Aranda tekee puolestaan kevätseurantamatkan, jossa viime vuonna tarkasteltiin esimerkiksi planktonia. Sitten on ”kalareissuja”, eli tutkitaan Itämeren kalakantoja.

- Jos silakassa on mutaatio, tuottaa se iloa koko laivalle, korjausmies Samuel Laine kertoo laivamiehistön elävän tutkijoiden hengessä mukana.

Merimies-Unionin luottamusmieskursseilta reppuun oppia ja innostusta
 

Tutkimusalus Aranda on kelluva laboratorio. Itämeren ja maailman merien seuranta on ilmastonmuutoksen tähden yhä tärkeämpää. Kun Aranda on saapunut Helsinkiin laituriin, pääsee korjausmies Samuel Laine vapaille. Hän toimii merentutkimusaluksessa laivaluottamusmiehenä ja on osallistunut Merimies-Unionin luottamusmiesten täydennyskursseille, jotka järjestetään jälleen huhtikuussa, 25.-26.4.2023, Helsingissä Kuljetusliittojen talossa.

Ennen huhtikuista luottamusmiesten täydennyskurssia, eli ”täykkäreitä”, järjestetään maaliskuussa luottamusmiesten peruskurssi: 13.-16.3.2023.

- Olen toiminut vuoden verran laivaluottamusmiehenä. Voin aidosti sanoa, että luottamusmieskursseilla oppii ja innostuu asioista! Kursseilla käydään paljon läpi lakia, mutta ei samalla mittakaavalla kuin yliopistossa, Samuel Laine kiteyttää.

- Tällainen hyvin yksinkertainenkin korjausmies selviytyy laivaluottamusmiehen positiosta, Laineella on tehtävän hoitoon huumoria ja hän kannustaa kaikkia hakemaan sekä osallistumaan Merimies-Unionin järjestämään luottamusmieskoulutukseen.