Pahat saaret: Rantarosvojen saaristo – itäinen Suomenlahti 1700-luvulla

Merenkulkijoiden piirissä suomenlahden itäsaaristolaisten maine oli huono vielä 1800-luvun alussa. Heidän uskottiin ryöstävän haaksirikkoutuneita laivoja. Suomenlahtea pitkin itään johtava meriväylä oli pohjoisen Euroopan vilkkain meriväylä, jonka varrella varottiin paikallista väestöä ikään kuin nämä olisivat olleet vaarallisia villi-ihmisiä, kirjoittaa Suomen tunnetuin merihistorioitsija Yrjö Kaukiainen teoksessaan Rantarosvojen saaristo – Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla.

Rantarosvouksen juuret johtavat ikivanhaan germaaniseen tapaoikeuteen, jota kutsutaan rantaoikeudeksi. Strandrecht tarkoitti sitä, että rannan omistaja tai valtias sai pitää kaiken sen, mitä tälle rannalle ajautui. Sama koski haaksirikkoisten merenkulkijoiden omaisuutta, ja heidät itse voitiin ottaa orjiksi.

Kuva alla: Entisaikain rantarosvojen jalanjälkiin voi tutustua Tammion saaren museossa.