Hankoniemen meritaistelu

Miten tapahtumat ulottuvat nykypäivään?

YHTEENVETO: SAANA LAMMINSIVU (YHTEENVETO PERUSTUU MAUNO KOIVISTON KIRJAAN ’VENÄJÄN IDEA’ JA MUIHIN ERI HISTORIALÄHTEISIIN)

Suurvalta-Ruotsi hävisi Venäjälle Ukrainan Pultavan taistelussa ja Hangon Riilahden (Hankoniemen) meritaisteluissa 1700-luvulla. Mitä vaikutuksia tapahtumilla on tähän päivään?

Mauno Koiviston laatima Venäjän idea ilmestyi vuonna 2001. Presidentin pyrkimyksenä oli ymmärtää venäläistä ajattelua, joka ilmenee historian tapahtumissa ja vaikuttaa maan tulevaisuuden valintoihin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kirja on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Pietari Suuri loi Venäjästä Itämeren merimahdin. Hangon Riilahden meritaistelu 7. elokuuta 1714 oli Venäjän ensimmäinen suuri merivoitto, jonka vaikutukset ulottuvat tähänkin päivään.

Laivat ja merenkulku kiehtoivat Pietari Suurta ja hän otti tehtäväkseen avata Venäjälle ympärivuotisen pääsyn merelle. Aluksi Pietari Suuri ei suunnitellut etenemistä Itämerelle, vaan suuntana oli Turkki. Sen valtaus ei onnistunut, vaan Turkin kanssa solmittiin rauha. Tämän jälkeen Pietari Suuri julisti 20. elokuuta 1700 sodan Ruotsille.

Kuva alla: Ruotsin kuninkaanlinna

Ruotsista Itämeren suurvalta

Ruotsista muodostui kolmekymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) Itämeren suurvalta. Ruotsin suurvalta-aika alkoi kuningas Kustaa II Aadolfin noustua valtaistuimelle 1611. Kustaa II Aadolf sai kutsumanimen Pohjolan Leijona, kun hän purjehti pitkälle Eurooppaan sotimaan.

Aina sotaretket eivät onnistuneet: Ruotsin kuninkaan lippulaiva Vasa upposi 10. elokuuta 1628 neitsytmatkallaan Tukholman edustalla. Vuonna 1961 hylky nostettiin merenpohjasta ja nyt voimme kaikki käydä ihailemassa laivaa Tukholmassa Vasa-museossa.

Kuva: Anneli Karlsson, Vasamuseet/SMTM.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Tanska, Puola ja nykyisiä Baltian maita joutui suurvalta-Ruotsin alaisuuteen. Ruotsi hallitsi myös pitkälti koko Suomea. Kuningas ja sotapäällikkö Kustaa II Aadolf kuoli lopulta Lützenin taistelussa. Sota jatkui ja Ruotsissa hallitsijat vaihtuivat kuninkaasta toiseen. Ruotsin suurvalta-ajan käänne tapahtui 1697, kun kuningas Kaarle XI:n kuoli vuonna 1697 ja hallitsijaksi nousi vasta 15-vuotias Kaarle XII.

Kuva alla: Tukholman merimieskoti (Stockholms sjömanshem, kutsutaan myös nimellä Fengerska huset) rakennettiin 1647.

Merimieskoti otettiin käyttöön vuonna 1748. Merimieskodissa rekisteröitiin ja mönstrattiin eli rekrytoitiin merimiehiä sekä hoidettiin heidän palkka- ja eläkeasioitaan.

Merimieskoti oli valmistuessaan Tukholman ensimmäisiä taloja ja seisoo vielä tänäkin päivänä paikallaan Tukholman Södermalmilla. Merimieskodin kupeeseen pääsee suoraan metrolla, kun kyydistä jää pois Slussenilla.

Vaikka Merimieskodin seinässä komeilevat tänä päivänä vuosiluvut 1891 – 1964 (tuolloin tiloissa toimi Stiftelsen Stockholms sjömanshem), on hyvä muistaa, että vanha ja vakaa tiilitalo on seissyt sijoillaan Tukholman rakentumisen alkuajoista lähtien jo 1600-luvulta!

Venäjä haluaa pääsyn takaisin Itämerelle

Nuoren kuninkaan noustua valtaan Ruotsin alaisuuteen joutuneet maat näkivät nyt tilaisuuteensa koittaneen ja ryhtyivät sotaan Ruotsia vastaan. Joukkoon liittyi myös Venäjä. Venäjä oli vuoden 1617 Stolbovan rauhassa menettänyt Ruotsille Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin, ja samalla itselleen kauppa- ja sotilaspoliittisesti elintärkeän pääsyn Itämerelle. Ruotsi kykeni kontrolloimaan ja verottamaan Venäjän ulkomaanliikennettä Itämeren satamissa, ja Venäjän ainoa vapaa kauppareitti nousevalle Euroopan-kaupalle kulki pohjoisen Arkangelin kautta.

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita.

Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta.

Kuva alla: Ruotsalainen priki (kaksimastoinen purjealus) Kolme kruunua (Tre Cronor) Nevalla Kolminaisuuden sillan edessä 24.6.2018, jolloin Pietarissa on vietetty vuosittain Scarlett Sails -juhlaa. Tapahtuma on Pietarin suuri yöttömän yön juhla ja festivaali Nevalla purjelaivoineen ja ilotulituksineen. Ukrainan sodan myötä ulkomaalaisia, kuten ruotsalaisia, purjealuksia Nevalla ei tulla enää näkemään.

Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin 1703

Vuonna 1703 Pietari Suuri perusti Nevajoen suulle kaupungin, jolle annettiin nimeksi Pietari Rooman suojelupyhimyksen apostoli Pietarin mukaan. Pietari Suuri halusi länsimaistaa Venäjää. Pietarille annetulla nimellä haluttiin korostaa Venäjän asemaa kolmantena Roomana. (Saksassa myöhemmin Aadolf Hitler nimitti natsi-Saksaa Kolmanneksi valtakunnaksi.)

Vuonna 1712 Pietarista tehtiin Venäjän pääkaupunki. Esikuvana toimi Venetsia: Pietariin rakennettiin paljon kanavia.

Pietarin kaupunki perustettiin siis Suuren Pohjan sodan aikaan. Venäjä ja Ruotsi ottivat yhteen ensin Viron Narvassa, jossa venäläiset kärsivät tappion. Nuori ruotsalainen kuningas Kaarle XII kulutti sen jälkeen joukkojaan Puolassa, jona aikana Venäjä varusti joukkojaan.

Maalaus alla: Narvan taistelu 1700, Alexander Kotzebue

Pultavan taistelu Ukrainassa päätti Ruotsin suurvaltakauden

Venäjän ja Ruotsin joukot kohtasivat seuraavan kerran Ukrainassa 1709 kuuluisassa Pultavan taistelussa, jossa Kaarle XII:n joukot tuhottiin. Pultavan taistelun sanotaan olleen ratkaiseva taistelu Suuressa Pohjan sodassa ja Venäjälle koetun häviön sanotaan päättäneen Ruotsin suurvaltakauden.

Edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto tutki laajalti Venäjän historiaa ja venäläisyyttä. Koivisto kertoo kirjassaan Venäjän idea, että hän kävi kerran puhumassa Ukrainassa eräässä seminaarissa Pohjoismaisesta taloudesta. Koivisto kertoo, että ”tilaisuudessa Ukrainan hallituksen edustajat esittivät, että he tekivät virheen, kun liittyivät Pietariin, eivätkä ”Kaarle XII Suureen.”

Ruotsin kuningas kärsi siis 1709 ankaran tappion Ukrainan Pultavassa ja Ruotsin suurvalta-ajan kausi päättyi. Ruotsin kuningas pakeni tämän jälkeen Turkin suojiin ja sai houkuteltua Turkin julistamaan sodan Venäjälle. Sodassa Venäjä menetti Donin suulla Mustanmeren rannalla sijaitsevan Asovan kaupunkin, jonka Pietari oli vuonna 1700 vallannut.

Maalaus alla: Kaarle XII ruumissaatto (Gustaf Cederström) on Ruotsin arvokkaimpia maalauksia. Kaarle XII on kuvattu sotahulluksi ja hän soti joukkojensa etualalla. Koettuaan tappion Pultavassa kuningas ei halunnut palata Ruotsiin, vaan pakeni ottomaanien suojiin. Historia.net: Sotahullu kuningas ajoi Ruotsin ahdinkoon. Vietettyään aikaa Turkissa, hän lähti kohti koti-Ruotsia 1714. Kerättyään kotipuolessa voimia, Kaarle XII päätti hyökätä 1716 Tanskaa vastaan, mutta jäät eivät olleet tarpeeksi vahvat kantamaan armeijaa, joten hän hyökkäsi Norjaan. Tämä Norjan sotareissu koitui kuninkaan kohtaloksi, ja hän kuoli 1718 piirityksessä luotiin. 

Venäjän tappio Mustallamerellä käänsi Pietari Suuren katseen Itämerelle

Ennen kuin Ruotsin kuningas Kaarle XII kuoli, Venäjä ehti menettää suurvalta-Ruotsilla Donin suulla Mustanmeren rannalla sijaitsevan Asovan kaupunkin, jonka Pietari oli vuonna 1700 vallannut.

Mustanmeren menetyksen jälkeen Pietari kääntyi pohjoisen suuntaan Itämerelle ja alkoi vahvistaa asemiaan siellä. Venäläiset miehittivät suuren osan Suomea. Venäläinen laivasto suuntasi Itämerellä länteen ja liittoutui Tanskan laivaston kanssa Ruotsia vastaan.

Venäläisten Suomeen tunkeutumisen jälkeen seurasi niin sanottu Ison vihan aika. Se pitää melko lailla sisällään – ikävä kyllä – samoja elementtejä, mitä olemme saaneet nähdä nyt esimerkiksi Ukrainan sodassa. Venäläiset hävittivät järjestelmällisesti Viipurin ja Kymijoen välisen alueen, jotteivat suomalaiset joukot saisi sieltä elintarvikkeita. Venäläiset upseerit ja kasakat ottivat Suomesta kaiken irti, minkä pystyivät. Suomalaisia naisia ja lapsia kuljetettiin myytäväksi Pietariin – halvalla hinnalla. Suomalaisia hävitti myös paiserutto, jota aikalaiset kutsuvat isoksi kuolemaksi.

Aiheesta lisää: Yle 5.4.2021: 300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä, joista nyt tuomittaisiin kansanmurhana – "Raaimmista verilöylyistä jäivät todistamaan vain ruumiskasat": Niin sanottu isoviha täyttää tasavuosia. Juhliin ei ole silti syytä: kyseessä on ehkä Suomen historian synkin vaihe.

Maalaus alla: Poltettu kylä, Albert Edelfelt vuodelta 1879 (Maalauksen etualalla on kolme hahmoa, nuori nainen, puolisokea vanha mies ja pieni lapsi, jotka piileskelevät kallion takana, kun kylän rakennukset savuavat horisontissa. Sotajoukko on marssimassa pois kylästä. Mukanaan paenneella perheellä on joitain kelkkaan lastattuja tavaroita ja ainoina aseinaan kirves sekä varsijousi. Ympärillä on lumen peittämä tasainen maisema.)

Gangut: Hankoniemen taistelu 1714 oli Venäjän ensimmäinen suuri merivoitto

Vuonna 1714 Venäjän laivasto voitti Ruotsin laivaston Hankoniemen taistelussa ja miehitti Ahvenanmaan. Hankoniemen taistelu, tarkemmin Riilahden taistelu (Slaget vid Rilax), on saanut Venäjän historiankirjoituksessa legendaarisen osan. Se on Venäjän ensimmäinen merkittävä merivoitto. Venäjäksi Hanko on Gangut.

Suurvalta-Ruotsin aika oli ohitse. Kaarle XII kuoli 1718. Vuonna 1721 solmittiin Uudenkaupungin rauha, jossa Venäjä sai Baltian, Inkerin ja osan Karjalaa, muun muassa Viipurin. Venäjästä oli tullut merivalta.

Kaiverrus alla: Maurice Baquoi: Riilahden meritaistelu, 1724–1727.

Ruotsin avomerilaivastolla oli vaikeuksia liikkua tyvenen vuoksi, ja tämän vuoksi venäläiset kaleerit saivat etulyöntiaseman Hankoniemen meritaistelussa.

Miten 1700-luvulla käyty Riilahden taistelu näkyy nykypäivässä?

Pietari Suuri perusti siis Venäjän laivaston, ja perustamisvuotena pidetään vuotta 1696. Venäjän laivaston vuosipäivää vietetään Venäjällä heinäkuun lopulla Riilahden meritaistelun muistoksi, joka oli Venäjän merivoimien ensimmäinen voitto.

Vuonna 2019 saimme lukea mediasta, että Venäjä aloitti täysin yllättäen Itämerellä Merikilpi 2019 -merisotaharjoituksen 1.-9. elokuuta 2019. Merisotaharjoituksen aloitus tuli muille valtioille täysin puskista. Harjoitusta johti Venäjän laivaston amiraali Nikolai Jevmenov. Merikilpi 2019-harjoitus oli mittaluokaltaan massiivinen ja siihen osallistui 10 000 sotilasta, 49 sota-alusta ja 58 lento- ja taistelukonetta. Harjoitukseen osallistuivat ne joukot, jotka olivat olleet mukana laivaston päivän paraatissa Pietarissa ja Kronstadtissa.

Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Hakala totesi Pietarin laivastoparaatin olleen vuonna 2019 ennätyksellisen massiivinen.

- Venäjän valtiojohtoiset tiedotusvälineet antoivat merisotaharjoitukselle suurta huomiota. Mistähän hyvästä, Hakala ruoti.

Hakala pohti myös mahdollisia syitä massiivisen merisotaharjoitukseen: vuonna 2019 ei tullut kuluneeksi tasavuosia esimerkiksi Riilahden taistelusta.

- Sen sijaan tänä vuonna on tullut kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun toiseen maailmansotaan valmistautunut Neuvostoliitto otti laivaston vuosipäivän uudelleen käyttöön. Laivaston päivästä ja Pietarin laivastoparaatista on tullut viime vuosina presidentti Vladimir Putinin lempilapsi, Helsingin Sanomien Pekka Hakala kirjoitti 2.8.2019.

24.2.2022 saimme lukea, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan.

Kuva alla: Gustavsvärn eli Kustaanvarustus on osa 1700-luvulta peräisin olevaa neliosaista linnoitusta Hangossa. Saari on yhä puolustusmuurin ympäröimä ja muurin sisä- ja ulkopuolella on vieläkin jäänteitä vanhoista puolustusrakenteista. 

Kun tarkastelee Itämeren alueen karttaa, on helppo ymmärtää, miksi Hankoniemen hallinnasta on taisteltu. Hankoniemeltä käsin on ollut mahdollista valvoa ja hallita pohjoisen Suomenlahden merenkulkua, niin kaupankäyntiä kuin sotilaallista toimintaa. Tämä on tehnyt siitä halutun sillanpääaseman, jota ovat pitäneet vuoroin Ruotsi, Venäjä ja Neuvostoliitto sekä Suomi. Lähde: Luontoon.fi > Hankoniemen sotaisa historia