EU:n meriliikenteen suuntaviivat

EU:n meriliikenteen suuntaviivat puolustavat Euroopan merenkulun kilpailukykyä halpalippuja ja heikkoja työehtoja vastaan

Meriliikenteen valtiontuet ovat käytössä kaikissa merenkulkua harjoittavissa EU-maissa, Merimies-Unioni muistuttaa.

Kansalliset, kuten Suomen lipun alla purjehtivat alukset, joutuvat käymään jatkuvasti kilpailua meriliikenteen kuljetuksista. Suomen lipun alla olevilla aluksilla noudatetaan kansallisia, suomalaisia työehtoja. Samaan aikaan suomalaiseen satamaan saattaa purjehtia mukavuuslipun, kuten esimerkiksi Bahama tai Liberia, alla oleva alus, jossa työntekijöiden työehdoissa esiintyy räikeitä puutteita: palkat ovat maksamatta, eikä miehistöllä ole ruokaa. 

Suomen tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Myös Euroopan unionin ja muun maailman välisistä kuljetuksista yli 90 prosenttia tapahtuu meritse. Eurooppalaiset varustamot ja lippuvaltiot ovat joutuneet jo 1970-luvulta lähtien kilpailemaan kolmansiin maihin, eli halpalippujen alle rekisteröityjä aluksia vastaan, jotka eivät piittaa kansainvälisistä työmarkkina- ja turvallisuussäännöistä. 

Kuvassa alla: Marshallinsaarten, eli mukavuuslipun, alla purjehtiva Santa Francesca laiva Porin Mäntyluodossa kesäkuussa 2022.  Marshallinsaaret on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaitsee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolella. Aluksia rekisteröidään eksoottisiin saarivaltioihin, eli veroparatiiseihin, joihin on perustettu postilaatikkoyrityksiä verotuksen välttelemiseksi. Myös työntekijöiden työehdot ovat mukavuuslippujen alla purjehtivilla aluksilla usein heikot.

Mukavuusliput

Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF on määritellyt mukavuuslippuvaltioiksi esimerkiksi Bahaman, Panaman, Liberian, Antigua ja Barbudan. Kyseisten valtioiden alusrekisterit tarjoavat huokeamman verotuksen (veroparatiisi) ja aluksilleen heikommat työehdot, eli työntekijöille maksetaan vähemmän palkkaa ja heidän työolosuhteensa eivät ole yhtä hyvällä tasolla kuin kansallisten, kuten Suomen lipun alla, purjehtivilla aluksilla. Tästä huolimatta mukavuuslippujen alla purjehtivia aluksia liikennöi Euroopan ja Suomen satamiin joka viikko.

Tutustu tästä ITF:n mukavuuslippuvaltioiksi määriteltyihin alusrekisteihin

Viking Line -varustamon Suomen lipun alla purjehtiva M/s Gabriella liikennöi Helsingin ja Tukholman välillä.

Valtiontuen suuntaviivojen yleiset tavoitteet 

Merenkulku on Euroopan unionin valtioiden toiminnan kannalta elintärkeää. Yli 90 prosenttia EU:n tuotteista kuljetetaan meritse. 

Meriliikenne on ala, jolla kansainvälinen kilpailu on kovaa. Vuonna 2004 EU:ssa otettiin käyttöön yhteisön säännöt meriliikenteen valtiontuelle (Komission tiedonanto C(2004) 43), joiden avulla Euroopan kansalliset lippuvaltiot pystyisivät kilpailemaan kolmansia maita vastaan. 

EU:n meriliikenteen suuntaviivojen avulla pyritään: 

- säilyttämään ja kehittämään merenkulkualan osaamista ja turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja parantamaan sitä 
 
- edistämään turvallista, tehokasta, turvattua ja ympäristöystävällistä meriliikennettä; 

- kannustamaan alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin ja

- edistämään jäsenvaltioissa sijaitsevan merenkulkuklusterin lujittamista samalla kun pidetään yllä aluskantaa, joka on yleisesti kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla. 

Kuvassa alla: Suomalainen pursimies Hasse Lindberg Finnlines-varustamosta Helsingin Vuosaaressa kesäkuussa 2022. Finnlinesin Finneco I - Itämeren valtavin lastialus saapui Suomen lipun alle

Mikä on merenkulun miehistötuki?

Euroopan yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle ovat käytössä EU:ssa tällä hetkellä kaikissa merenkulkua harjoittavissa EU-valtioissa, myös Suomessa. Niiden avulla pyritään pitämään oma eurooppalainen merenkulku kilpailukykyisenä muuhun maailmaan nähden. 

Yksi Euroopan komission meriliikenteen suuntaviivojen mukainen sallima keino tukea kansallista merenkulkua koskee työvoimakustannuksia: Euroopan jäsenvaltioissa rekisteröidyillä aluksilla työskentelevien yhteisön merenkulkijoiden sosiaaliturvamaksuja voidaan alentaa (kansankielellä merenkulun miehistötuki). Merenkulun miehistötuen avulla pyritään helpottamaan ja lisäämään eurooppalaisen miehistön työllistämistä.

Miehistökustannusten palautusjärjestelmä Suomessa

Käytännössä suomalaiset merimiehet ja varustamot rahoittavat merenkulun työvoimakustannustuen itse: Yksinkertaisesti on kyse siitä, että varustamo tarjoaa aluksellaan työpaikan, josta merimiehet saavat palkan ja maksavat siitä verot sekä eläketurvamaksut kuten muutkin palkansaajat.

Useassa EU-maassa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, varustamoiden työvoimakustannuksia alennetaan ns. nettopalkkamallilla. Siinä varustamot ilmoittavat työntekijöidensä ennakkopidätykset Verohallinnolle, mutta eivät tilitä kyseisiä maksuja verottajalle.

Suomessa varustamo tilittää maksut eteenpäin valtiolle. Valtio palauttaa varustamoille takaisin:

- verot
- työnantajan osuuden merimieseläkevakuutusmaksuista ja
- tapaturmavakuutusmaksuista.​

Suomen meriliikenteen huoltovarmuuden turvaaminen tärkeämpää kuin aikoihin

Koronapandemia ja sen jälkeen puhjennut Ukrainan sota korostavat entisestään oman kansallisen merenkulkumme merkitystä. 

- Suomen lipun alla olevat alukset ja suomalaisten merimiesten työpaikat ovat Suomelle elintärkeitä, Merimies-Unionin puheenjohtaja Kenneth Bondas muistuttaa.

Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista, joita pitkin kuljetetaan yli 90 prosenttia Suomen kaikista tuotteista.

- Merireitit ovat kuitenkin uhanalaisia. Siksi on tärkeää, että on olemassa Suomen lipun alla purjehtivaa suomalaisomisteista kauppalaivastoa.

 

Markkinat eivät ratkaise huoltovarmuuskysymyksiä

Suomen lipun alla kulkevan laivaston osuus ulkomaankaupasta on laskenut vuosikymmenten mittaan. Vuonna 2015 Suomeen saapuneista merikuljetuksista vain kolmasosa kulki Suomen lipun alla. Suomen lipun alla olevan tonniston ja suomalaisten merimiesten määrä on saatava kasvuun.

Merenkulun huoltovarmuutta tutkinut lippueamiraali Bo Österlund nosti vuonna 2019 väitöskirjassaan esiin Suomen kauppalaivaston kutistumisen. Österlund nosti esiin huolen, että huoltovarmuus on jätetty liiaksi markkinoiden vastuulle: markkinat eivät ratkaise huoltovarmuuskysymyksiä. 

Jotta suomalainen merenkulku pysyy kilpailukykyisenä, on sen tuettava omaa merenkulkuaan kuten muut eurooppalaiset merenkulkuvaltiot tekevät. Jos merenkulun miehistötuesta luovuttaisiin, suomalainen merenkulku ei ole enää kilpailukykyistä. Suomen lipun alla olevat alukset ulosliputetaan edullisempien lippujen alle ja tuhannet suomalaiset merenkulkijat menettävät työnsä. Halvempien lippujen alla tarjottavat työehdot eivät riitä tarjoamaan suomalaisille merenkulkijoille riittävää toimeentuloa. Ulosliputusten seurauksena suomalaiset merenkulkijat jäävät työttömiksi. Suomalainen merenkulkuosaaminen loppuu, johon maallemme ei ole varaa katsoessamme nykyistä, vaarallista turvallisuuspoliittista maailmantilannetta. Suomen merikuljetukset Suomen lipun alla on turvattava.