Suomalaisten merenkulkijoiden määrä on saatava nousuun. Kolmansista maista ei lennätetä aluksille työvoimaa, jos Suomenlahti on suljettu

Venäjän laivaston läsnäolo on kasvanut Itämerellä jopa nelinkertaiseksi vuoden 2022 jälkeen. Helsingin Sanomat kertoi 10.3.2026 Venäjän sijoittaneen Suomenlahtea pitkin purjehtiville varjolaivaston aluksille sotilaita.

Iran on sulkenut Persianlahdella Hormuzinsalmen, mutta vastaava tilanne on mahdollista nähdä myös Suomenlahdella. Venäjä on valmis turvaamaan varjolaivastonsa kulkua kaikin mahdollisin konstein Suomenlahdella. Miten olemme varautuneet tähän?

Huoltovarmuuskeskus: merenkulun ammattilaisia huoltovarmuuden kannalta varsin vähän

Huoltovarmuuskeskus laati vuonna 2018 tutkimuksen Suomen merenkulun huoltovarmuudesta ja elinkeinoelämän toimintaympäristöstä vuoteen 2030 mennessä. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan ”varsin pienet henkilöstömäärät erilaisissa merenkulun kriittisissä tehtävissä sekä toimintojen erittäin suuri riippuvuus Suomen talouden toimintaedellytyksistä ovat luonnollisesti huoltovarmuuden kannalta riski.” Merenkulun ammattilaisia on huoltovarmuuden kannalta varsin vähän.

Venäjän varjolaivaston aluksille on sijoitettu ammattisotilaita

Huoltovarmuuskeskuksen selvitys tehtiin ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa, jotka ovat vaikuttaneet merenkulkuun maailmanlaajuisesti ja varsinkin Itämerellä. Venäjän varjolaivaston alukset purjehtivat joka päivä kapeaa Suomenlahtea pitkin Venäjän satamiin ja kuljettavat sieltä öljyä huonokuntoisilla aluksilla. Alusten miehistöt ovat usein kolmansista maista, joissa ei kouluteta esimerkiksi jääolosuhteissa purjehtimista.

Helsingin Sanomat julkaisi 10.3.2026 toisen osan Venäjän varjolaivaston aluksista. Helsingin Sanomien tutkivat toimittajat saivat selville, että Venäjän varjolaivaston aluksille on sijoitettu ammattisotilaita, jotka turvaavat Venäjän varjolaivaston kulkua pitkin Suomenlahtea. Aluksilla olevat ei-miehistöön kuuluvat jäsenet ovat toimineet esimerkiksi Wagner-joukoissa tai muissa sotilastehtävissä Venäjän hyväksi. Pyssymiehet pitävät varjolaivoilla huolen siitä, että miehistö tekee kuten kapteeni käskee. Pyssymiehet pitävät huolen myös siitä, että kapteeni tekee kuten pyssymies käskee.

Yleisen turvallisuuden kannalta aseistetut pyssymiehet varjoaluksilla ovat ikävä asia

Helsingin Sanomat julkaisi 8.3.2026 ensimmäisen jutun Venäjän varjolaivaston aluksista ja piti varjolaivaston suurimpana riskinä alusten epäpätevää miehistöä. Ammattimerenkulkijat kieltäytyvät työstä Venäjän varjolaivaston aluksilla. Varjolaivaston aluksille otetaan töihin ne, jotka suostuvat kiellettyyn toimintaan Venäjän hyväksi. Alusten miehistöluetteloista löytyviä kansallisuuksia ovat muun muassa Myanmar, Bangladesh ja Filippiinit.

Suomalaisille aseistetut pyssymiehet eivät ole täysin uusi ilmiö, eikä suomalaisten merimiesten puntti tutise pienestä. Yleisen turvallisuuden kannalta ei ole kuitenkaan hyvä asia, että Suomenlahtea pitkin purjehtii Ukrainan sodan alkamisen jälkeen säiliöaluksia, joilla seisovat aseistetut miehet vartioimassa lastia ja laivan kulkua. Pyssymies pystyy painostamaan helposti ammattitaidotonta, peloissaan olevaa merenkulkijaa ajamaan aluksen eteenpäin huonosta meri- tai jääolosuhteista huolimatta. Huonokuntoisen aluksen öljyonnettomuusriski kasvaa.

Koronapandemia todisti: suomalaiset merimiehet pääsivät kotimaasta töihin aluksille nopeasti

Koronapandemia alkoi vuonna 2020 ja sulki maiden rajat. Suomen meriliikenteen huoltovarmuuskuljetukset hoidettiin kotimaahan suomalaisen laivaston ja miehistön avulla. Koronapandemia oli ensimmäinen konkreettinen osoitus siitä, kuinka tärkeää oma laivasto ja merimiehistö on Suomelle. Valtio pystyi laittamaan suomalaiset matkustaja-autolautat töihin ja kuljettamaan niillä maahamme päivittäistavarat, vaikka maiden rajat olivat kiinni. Suomalaiset merimiehet pystyivät tulemaan kotimaasta töihin aluksille.

Ulkomaalaiset merimiehet eivät voineet lentää kotimaahansa

Toinen tilanne oli ulkomaalaisilla, kolmansista maista saapuvilla merimiehillä sekä Suomessa että maailmalla. Lentoliikenne ei toiminut ja matkustus vaikeutui tai oli jopa mahdotonta. Merimiehet joutuivat jäämään aluksille useiksi viikoiksi, jopa kuukausiksi ylimääräiseen työhön, koska he eivät pystyneet palaamaan kotimaahansa. Ikävä kyllä tilanne johti myös henkilökohtaiseen tragediaan ja jopa itsemurhiin aluksilla.

Suomeen tavaraa voidaan tuoda vain meriteitä pitkin

Koronapandemian jälkeen alkoi Ukrainan sota ja nyt liekehtii Persianlahdella. Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin, joka sulki vastatoimena Hormuzinsalmen. Hormuzinsalmelle jäi useita aluksia loukkuun, jotka eivät ehtineet tai voineet purjehtia ulos Persianlahdelta iskujen alettua. Nyt alusten miehistöt ovat aluksissaan sodan keskellä ”panttivankeina”.

Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF:n mukaan merenkulkijat ovat siviilityöntekijöitä. Heitä ei saa koskaan altistaa sotilaallisille riskeille eikä käyttää vaikutusvaltana geopoliittisissa konflikteissa. Merenkulkijoiden turvallisuus on asetettava kaikkien kaupallisten näkökohtien edelle.

Merenkulkijoilla on oikeus olla purjehtimatta sotariskialueelle. Vahinko ehti kuitenkin tapahtua ja siviilityötään tekeviä merenkulkijoita on tällä hetkellä Hormuzinsalmen sulkeuduttua ”panttivankeina” aluksissaan Persianlahdella. 

Tilanteiden eskaloituminen mahdollista myös Suomenlahdella

Hormuzinsalmen tapahtumat ja tilanteiden eskaloituminen ovat mahdollisia myös Suomenlahdella, jossa Venäjän varjolaivaston alukset luovat jännitteisen tunnelman. Jos meriliikenne syystä tai toisesta menisi poikki tai estyisi, Suomen ainoa keino kuljettaa tavarat edelleen Suomeen on vain meritiet, sillä toista korvaavaa reittiä ei ole olemassa. Yksi matkustaja-autolautta voi kuljettaa kyydissään jopa 100-300 traileria, päälle henkilöajoneuvot. Suomen meriliikenteen huoltovarmuus on päivittäistavaroiden osalta hyvin pitkälle matkustaja-autolauttojen varassa, jotka kuljettavat jopa yli 60 prosenttia kaikista päivittäisistä kappaletavaroista.

Suomalaisilla aluksilla harjoitellaan pelastautumista ja evakuointia viikoittain

Suomen on siis kaikin mahdollisin keinoin turvattava omien kauppalaivojensa kulku Suomen satamiin myös vakavassa häiriötilanteessa. Suomalaiset laivat ja niiden suomalaiset miehistöt tuntevat merialueemme kuin omat taskunsa. Pelastautumista ja evakuointia harjoitellaan suomalaisilla aluksilla joka viikko.

Ulkomaalaiset alukset eivät aja Suomen satamiin, jos tilanne Itämerellä käy vaaralliseksi. Kuten näimme Ukrainassa Mustallamerellä, sen viljakuljetukset pysähtyivät Ukrainan sodan myötä. Kriittinen tilanne voi pysäyttää Itämerellä monia asioita, mutta se ei pysäytä suomalaisia aluksia ja miehistöjä, jotka ovat sitoutuneita kotimaan huoltovarmuuskuljetusten turvaamiseen.

Autoritaaristen valtioiden kansalaiset velvoitettuja palvelemaan kotimaataan

Emme voi luottaa siihen, että ulkomaalaiset alukset kuljettaisivat Suomeen rahtia ja tavaraa, jos Itämerellä kuohuu. Alusten vakuutusmaksut nousevat korkeiksi kuten kävi Hormuzinsalmella.

Kyseenalaista olisi myös kuljettaa Suomeen rahtia ulkomaalaisten miehistöjen turvin, jotka eivät välttämättä uskalla purjehtia Suomeen tai jos uskaltavat, ne saattavat tehdä töitä vieraan valtion hyväksi. Monien autoritaaristen valtioiden kansalaiset ovat velvoitettuja työskentelemään kotimaansa hyväksi, vaikka olisivat asuneet ulkomailla jo vuosia.

Suomen on pidettävä omasta laivastoon huolta ja kasvatettava sen kokoa. Ruotsissa on tilauskirjoissa tällä hetkellä jo 72 uudisrakennusta Ukrainan sodan alettua. Ruotsi aikoo kasvattaa ruotsalaisten määrää omilla aluksillaan. Ruotsissa on huomattu, että vain ruotsalaisiin on luottamista. Meidän tulee ottaa Suomessa tässä asiassa mallia Ruotsista.

Kuva Eckeröline-varustamon matkustaja-autolautta M/s Finlandian komentosillalta 4. helmikuuta 2026. M/s Finlandia tekee päivittäin kolme lähtöä Helsingistä ja Tallinnasta. Suomenlahtea ylittäessä vastaan kulkee joka päivä Venäjän varjolaivaston poikittaisliikennettä.