Merenkulussa kärsitään työvoimapulasta: perusteet määräaikaisten sopimusten helpottamiselle kyseenalaiset

Merenkulussa kärsitään työvoimapulasta ja on tärkeää panostaa työntekijöiden alalla pysymiseen. Laivatyön oppii vain tekemällä. Vaihtuva miehistö lisää stressiä muiden työntekijöiden parissa, kun uusia työntekijöitä joutuu opettamaan omien töiden ohella ”laivan tavoille”. Myös alusten kunto voi heikentyä, jos miehistö vaihtuu usein, eikä ole sitoutunut laivan pitkäjänteiseen huoltoon ja ylläpitoon.

Oikeusoppineet: määräaikaisten työsuhteiden helpottamista koskeva lakiesitys on käyttökelvoton

Hallitus esittää, että työntekijä voitaisiin palkata jatkossa määräaikaiseen työsuhteeseen korkeintaan vuodeksi ilman perustetta. Nykyisin määräaikaisuudelle on oltava aina peruste, paitsi jos palkkaa pitkäaikaistyöttömän.

Oikeusoppineet ihmettelevät, mihin työnantajat tarvitsevat tämäntyyppistä lakia, kun osaavaa työvoimaa ei ole muutenkaan riittävästi. Määräaikaisia työsopimuksia solmitaan myös merillä. Varustamoilla on tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta ja tarve työvoimalle on pysyvä. Perusteiden määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiselle on perustuttava tilapäistarpeeseen.

Työoikeuden asiantuntijoiden mukaan hallituksen esittämä lakimuutos ei luo työpaikkoja. Päinvastoin esitys määräaikaisten sopimusten helpottamisesta on käyttökelvoton ja pitää sisällään perustuslaillisia ja kansainvälisten sopimusten vastaisia toimia. Suomessa työntekijöiden palkkaaminen määräaikaisiin toimiin on jo nykyisellään EU-maissa keskimääräistä helpompaa.

Määräaikaisissa kahden kerroksen väkeä

Työoikeuden asiantuntijat ovat huolissaan työntekijöiden jakautumisesta jatkossa kahden kerroksen väkeen määräaikaisten työsuhteiden osalta: perustellusta syystä määräaikaisuutta tekeviin ja perusteetonta määräaikaisuutta tekeviin, joille tulisi suojasäännöksiä. Määräaikaisuudet jaettaisiin siis kahteen.

Työn tuottavuuden sijaan työntekijöiden sitoutuneisuus yritykseen vähenee. Määräaikaiset työntekijät eivät saa välttämättä yhtä paljon koulutusta kuin esimerkiksi vakituisessa työsuhteessa olevat.

Lainoppineiden mukaan lainsäädäntöä ei tulisi viedä eteenpäin

Määräaikaisuudet kohdistuvat enemmän naisiin kuin miehiin ja varsinkin julkiselle sektorille, joka työllistää enemmän naisia. Eduskuntapuolueiden kaikki naisjärjestöt ovat tyrmänneet esityksen.

Työoikeuden lainoppineet Seppo Koskinen ja Jaana Paanetoja sekä Etlan Antti Kauhanen sekä Laboren Merja Kauhanen arvostelivat Iltalehdessä 23.3.2026 hallituksen esitystä helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista. Työoikeuden asiantuntijoiden mukaan esitys on "käyttökelvoton”.

Määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi silloin, kun kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä tai jos edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.

Ehdotetut lait on ollut tarkoitus saada voimaan 1.4.2026.