Mara + Merimies-Unioni = ?

Toisin kuin kuvittelee, Merimies-Unionilla ei ole mitään Maraa vastaan: päinvastoin. Koronapandemia pysäytti suomalaisen matkustajalaivaliikenteen matkustajien osalta ja yli puolet suomalaisista merenkulkijoista joutui lomautetuksi. Samassa tilanteessa olivat maapuolen ravintolat ja viihdekeskukset, joiden henkilökunta joutui lomautetuksi tai pahimmassa tapauksessa irtisanottiin, kun yritykset lopettivat toimintansa: ei ollut asiakkaita.

Korona oli suomalaista yhteiskuntaa koetteleva kova kriisi, joka pisti tuhannet yritykset ja työntekijät polvilleen. Koronapandemia todisti kuitenkin suomalaisen merenkulun kriisinkestävyyden: Suomen lipun alla olevat laivat kuljettivat pandemian aikaan katkeamattomana virtana kauppojen hyllyille tavaraa, apteekkeihin lääkkeitä ja tehtaisiin raaka-aineita sekä ajoneuvoihin polttoainetta. Kriisiolosuhteet todistivat, että Suomen meriliikenteen huoltovarmuusketju on meriveden kestävä.

Matkustajalaivojen työntekijöille ja maapuolen matkailu- ja ravintolapalveluiden työntekijöille pitkät joukkolomautukset ja työpaikkojen menetykset olivat kova isku, josta ala ei ole vielä toipunut täysin tänäkään päivänä. Koronan aiheuttamia arpia parannellaan vieläkin, kuulee laivoilla monien merimiesten suusta.

Lopulta rajat saatiin auki ja korona loppui. Maapuolen ravintoloissa ja matkustajalaivoilla alettiin jälleen asioida. Mara ja matkustajalaivavarustamot ja Suomen matkailu löivät hynttyyt yhteen ja päättivät houkutella yhdessä matkailijoita takaisin Suomeen. Oltiin yhteisellä asialla: matkustajalaivat tuovat Suomeen kymmeniä tuhansia matkailijoita, jotka jatkavat laivoilta edelleen matkaa eri puolelle Suomea hotelleihin ja ravintoloihin sekä viihdekeskuksiin. Ei ole yhtä ilman toista.

Kuva: Matkailualan toimijat yhteisen pöydän ääressä vasemmalta: Taru Keronen (Eckerö Line), Nina Forsell (Lapin Matkailuelinkeinon Liitto), Johanna Boijer (Viking Line Oyj), Kristiina Hietasaari (Visit Finland), Heli Mäki-Fränti (Suomen Matkailualan liitto), Timo Koskinen (Finnair Oyj) ja Timo Lappi (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa).

Tuskin muste ehti kuivua paperista, kun Mara palasi jo entiseen mantraansa ja kävi jälleen matkustajalaivojen kimppuun – tällä kertaa närästi oluttuopin hinta. On hyvin erikoista, että yksi toimiala käyttää vuodesta toiseen kaikki voimavaransa toisen alan nujertamiseen, kun viisautta olisi pyrkiä suuntaamaan järjestön oma edunvalvonta esimerkiksi harmaan talouden torjumiseen maapuolen ravintoloissa ja keskittää energiaa uusien palveluiden luomiseen.

Suomalaiset käyvät tutkitusti risteilyllä keskimäärin vain kerran - kaksi vuodessa. Sen sijaan suomalaiset lounastavat ja käyvät illallisella useammin ja mielellään omissa lähiravintoloissaan, jotka ovat helppoja ja viihtyisiä asioida. Yritykset varaavat maissa sijaitsevia ravintoloita omien kokoustensa ja virkistyspäiviensä järjestämiseen. Paikallisia ”kuppiloita” ja ravintoloita arvostetaan ja asiakkaita löytyy niin maapuolen ravintoloihin kuin risteilyihin.

Keskinäisen toran ja kyräilyn sijaan Maran ja suomalaisen ”viihdemerenkulun” tulisi lyödä lyödä hynttyyt yhteen ja löytää keskinäinen synergia. Suomalaiset merikoulut ja matkustaja-alukset kouluttavat hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia myös Maran jäsenyritysten käyttöön. Laivatyökokemuksen omaavat työntekijät ovat kovaa valuuttaa ravintoloissa ja hotelleissa. Ihmiset valitsevat meri- tai maatyön eri elämäntilanteiden mukaan ja kumpaakin valintaa tulee kunnioittaa.

Maran ja suomalaisten varustamoiden sekä matkailualan kannattaisi tehdä nyt Suomen matkailun kannattaisi tehdä tosissaan yhteistyötä Suomen vienninedistämiseen maailmalla ja luoda kasvua. Kun muu maailma kuumenee, on Pohjolassa vielä leutoa.

Keskuskauppakamari ei leikkaisi yhdestäkään yritystuesta
 

Yritykset tilittävät yhteiskunnalle vuosittain erilaisia veroja ja maksuja 80 miljardin euron edestä. Valtion suorat tuet yrityksille ovat 900 miljoonaa euroa - eli vain noin yksi prosentti, mistä johtuen esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ei olisi valmis leikkaamaan yhtäkään yritystukea.

Euroopan merenkulun suuntaviivat
 

Euroopan merenkulun suuntaviivat luotiin aikanaan sitä varten, että eurooppalaiset varustamot pystyvät kilpailemaan ulkomaalaisia aluksia ja niin sanottuja halpalippuja vastaan. Merenkulun suuntaviivojen avulla halutaan ennen kaikkea luoda työpaikkoja eurooppalaisille merimiehille. Merenkulku on globaali bisnes, jossa kilpailu EU:n ulkopuolisia halpalippuja vastaan on raadollista. Jos Eurooppa ja Suomi häviävät kilpailun, näemme Itämerellä jatkossa yhä enemmän Venäjän varjolaivaston kaltaista toimintaa ja huonokuntoisia aluksia sekä heikkoja työehtoja, jopa orjatyövoimaa.