Suomi torjui merellä venäläisten hyökkäyksiä

Neuvostoliitolla oli huomattavasti suurempi laivasto ja merivoimat kuin Suomella. Tästä huolimatta Suomi pystyi torjumaan merellä venäläisten hyökkäyksiä. 
 

- Suomen laivasto ei juuri joutunut kamppailemaan määrällisesti vahvemman neuvostolaivaston kanssa viime sodissa. Talvisodan merisotatoimet päätti ankara jäätalvi ja jatkosodassa Saksan nopeasti edennyt kesän 1941 maahyökkäys Baltian kautta Leningradin porteille, pakotti Neuvostoliiton punalippuisen Itämeren laivaston Suomenlahden pohjukkaan. Itämeren laivaston pysyminen pohjukassa varmistettiin rakentamalla massiivinen sukellusveneverkoilla vahvistettu miinasulku Suomenlahdelle yhdessä Saksan laivaston kanssa.

Venäjä pommitti Helsinkiä ja hyökkäsi Hankoon mereltä käsin, joka jouduttiin vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Mitä voimme oppia mereltä päin tehdyistä hyökkäyksistä?

Kuva: Ilmapommituksen tuhoja Hangossa vuonna 1940. Kuva: SA-arkisto

- Neuvostoliitto hyökkäsi mereltä Hankoa vastaan, joka jouduttiin vuokraamaan Moskovan rauhan ehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle. Hanko sijaitsi strategisella paikalla Suomenlahden suulla ja sillä oli suuri merkitys Leningradin puolustukselle.

- Oppeja mereltä suoritetuista hyökkäyksistä voisi olla, että meri on paitsi kuljetusväylä, niin usein myös hyökkäystie. Suomen meri- ja rannikkopuolustuksen suorituskyky on aivan yhtä tärkeä kuin ilma- ja maapuolustuksen kyky. Merivoimien tehtävä on siis paitsi meriyhteyksien turvaaminen, niin myös hyökkäyksen torjunta.

Kuva alla: Lentokoneesta laskuvarjolla pudotettujen miinojen tallausta Svartbäckin aukolla Porvoon maalaiskunnassa. Porvoon maalaiskunta, Svartbäckenin aukko 1941. Kuva: SA-arkisto