Kirkkonummen Kantvikin sataman laiturissa seisoo Prima Shippingin M/s Prima Lady, joka on tuonut Latvian Riikasta rypsin siemeniä Apetitin kasviöljypuristamoon. ”Apetit bioöljy” lukee mäen harjalla sijaitsevissa suurissa öljysäiliöissä. Kantvikissa sijaitseva kasviöljypuristamo on Suomen suurin. Puristamossa valmistetaan rypsiöljyä mekaanisesti puristamalla siemeniä öljyksi. Puristaminen kuluttaa paljon energiaa. Kasviöljypuristamoon energiaa tuotetaan tehtaan omalla bioenergialaitoksella.
Apetit on suomalaisille tuttu merkki kaupan pakastealtaista. Nimi on – no, sanotaanko ranskaa: bon appétit. Onko kyseessä suomalainen tuote? Kyllä on. Apetit on suomalainen yhtiö. Ensin oli Suomen Sokeri, josta tuli sittemmin Lännen tehtaat. Vuonna 1995 Lännen Tehtaat Oy hankki Apetit-brändin Ingmanilta. Apetit-yhtiön omistajien joukossa on Valion eläkekassaa, Laakkosta ja Berneriä sekä erinäisiä maataloustuottajia. Kotimaisuutta ajatellen voimme hyvällä omalla tunnolla popsia kauppojen pakastealtaista Apetit-tuotteita.
Keltaiset rypsipellot ja niiden tuoksu ovat osa suomalaista kansallismaisemaa. Kotimaisuus ei kuitenkaan tarkoita täysin kotimaisuutta raaka-aineiden osalta. Suomi on tuontiviljasta riippuvainen, halusimmepa tai emme.
- Vaikka kuinka toivoisimme ja pyrkisimme kasvattavamaan kaiken viljan kotimaassa, eivät pohjoiset leveysasteemme ja lyhyt kasvukausi riitä tuottamaan kaikkea viljaa kotimaan tarpeisiin, M/s Prima Ladyn päällikkö Casper Nyholm tietää.
Rypsiä ja rapsia tuotettiin Suomessa vuonna 2023 yhteensä vain 42 miljoonaa kiloa. Eniten rypsiä ja rapsia tuottivat Ranska 4,272 miljardia kiloa, Saksa 4,239 miljardia kiloa ja Puola 3,523 miljardia kiloa, Luonnonvarakeskuksen tilastot osoittavat.
Latviassa rypsiä tuotettiin 347 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Suomen lipun alla purjehtiva M/s Prima Lady on tuonut tällä reissulla Kantvikiin rypsiä juuri Latvian Riikasta. Rypsin kukinto on keltainen, mutta satamanosturi ”Mantsinen” kauhoo aluksen ruumasta mustaa jauhetta. Pitääkö näky paikkansa?
- Rypsin siemenet ovat mustia. Ja hyvin pieniä. Niitä tippuu myös laivan kannelle, jossa siemenet näyttävät mustalta hiekalta, päällikkö Casper Nyholm tuumii.
Rapsi puretaan rapsakasti laivan vieressä seisovan rekan kyytiin. Mantsisen puikoissa istuu nainen, joka pyörittelee tottuneesti nosturin kauhaa.
- Aluksen purku ja lastausaika vaihtelevat hyvin paljon kulloisenkin kuljetettavan tuotteen mukaan. Tätä kuormaa puramme pari päivää, päällikkö Nyholm kertoo.
M/s Prima Lady pystyy kuljettamaan kesällä 3 500 tonnia lastia. Kuivarahtialus soveltuu erilaisten lastien kuljettamiseen, kuten sepeli, vilja, lannoitteet ja metalli. Kun aluksen kansiluukut suljetaan, kannen päällä voidaan kuljettaa erilaisia projektilasteja.
- Huoltovarmuus on tärkeää. Tällaiset kuivarahtialukset, jotka pystyvät kuljettamaan monimuotoisia lasteja erilaisiin satamiin ovat ehdottoman tärkeitä Suomelle, M/s Prima Ladyn miehistö painottaa.
Jotkut tahot esittävät Suomen satamaverkoston erikoistumista ja tehostamista. Ukrainan sodan ja Itämeren turvallisuustilanteen kiristymisen myötä on hyvä pitää mielessä, että Suomella tulee olla laaja, niin Suomenlahden, Pohjanlahden kuin sisävedet kattava satamaverkosto.
- Jos joku satama on syystä tai toisesta pois käytöstä, saadaan lasti kyytiin toisessa satamassa, jonne pääsee purjehtimaan hyvin tällaisilla pienemmillä aluksilla, Prima Ladyn miehistö korostaa.
Kuva alla: Vasemmalla puolimatruusi Teijo Holmström, päällikkö Casper Nyholm, matruusi Jay Isulat ja toinen perämies Martin Kralev M/s Prima Lady-aluksella Kantvikin satamassa 5.2.2024.
Prima Ladyssä on kahdeksan hengen miehitys. Suomalaisia ovat päällikkö, yliperämies, toinen perämies, matruusi ja puolimatruusi. Konepäällikkö on virolainen. Puolimatruusi ja kokki ovat filippiiniläisiä.
- Viime vuoden lopussa otimme alukselle yhden puolimatruusin lisää, päällikkö Nyholm kertoo.
- Yhden kansimiehen lisääminen oli hyvä asia. Työ-/lepoaikoja on huomattavasti helpompi suunnitella, mutta nyt alukselle ei valitettavasti voi ottaa harjoittelijoita, koska alus voi kuljettaa vain kahdeksan henkeä.
Prima Ladyn kansipäällystö on suomalaista. Toinen perämies, Martin Kralev, on kotoisin Bulgariasta, mutta asunut perheineen Suomessa Espoossa jo vuosia ja sen myötä suomalaistunut.
- Opiskelin Bulgariassa aikanaan rakennusmieheksi. Samassa koulussa opiskeli myös merimiehiä. Siitä sain kimmokkeen hakea merille töihin, kun saavuin Suomeen, Kralev selostaa suomeksi.
Kralev on purjehtinut Prima Shippingin aluksilla kaksi vuotta.
- Prima Ladylla olen purjehtinut noin vuoden, Turun Åboa Maressa vahtiperämieheksi opiskellut Kralev kertoo.
Pienillä kuivarahtialuksilla työ on monipuolista. Alusten reitit ovat vaihtelevia, ajetaan niin sanottua hakurahtia, eli rahtia kuljetetaan satunnaisten satamien välillä ilman säännönmukaista aikataulua.
- Reitteihin tulee aina muutoksia, minne olemme menossa. Nyt aluksen purku kestää pari päivää. Usein lastaus on nopeampaa ja saattaa hoitua jopa kuudessa tunnissa, jonka jälkeen jatkamme matkaa, kansimiehistö selostaa.
M/s Prima Lady liikennöi Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa. Tällä kertaa alus tuo Latviasta Suomeen rypsiä, mutta joskus suunta on toinen.
- Suomalaista kauraa pidetään korkealaatuisena monessa maassa. Nähtävästi olosuhteemme ovat optimaaliset viljelyyn ja sen hyvään laatuun. Kuljetamme paljon suomalaista kauraa maailmalle, kuten Rotterdamiin ja Lyypekkiin, päällikkö Nyholm selostaa.
Kantvikista M/s Prima Lady jatkaa seuraavaksi matkaansa kotipaikkaansa Porvoon Tolkkisiin.
- Siellä lastaamme kyytiin kauraa, jonka kuljetamme Rotterdamiin.
Päällikkö Casper Nyholm on kotoisin Porvoon saaristosta.
- Asun Porvoon Tarkkisissa, mutta vietän edelleenkin paljon aikaa lapsuudenkodissani Tirmossa. Suuri osa suvustamme on merimiehiä ja kalastajia. Siitä syystä hain Porvooseen Prima Shipping-varustamoon kesätöihin. Ajattelin pääseväni jonkinlaisiin maahommiin, mutta he antoivat minulle maalisutin käteen ja kehottivat laivalle, Nyholm nauraa.
Niin hänestä tuli merimies, jonka konttori on nyt M/s Prima Ladyn komentosillalla.
- Opiskelin merikapteeniksi Ahvenanmaalla. Siellä oli erittäin hyvä opetus ja maanläheinen ote asioihin, Nyholm kehuu opinahjoaan.
Miehistö tekee yhdessä töitä neljä viikkoa yhtä soittoa. Filippiiniläisillä miehistön jäsenillä törni kestää kuusi kuukautta. Hyvän yhteishengen ylläpitäminen aluksella on tärkeää, päällikkö Nyholm korostaa.
- Käymme ulkomailla, viimeksi Rostockissa, miehistön kanssa joskus ulkona yhdessä syömässä. Se kohottaa miehistön mielialaa.
Työkaverit ja yhteisöllisyys saivat puolimatruusi Teijo Holmström ryhtymään rekkakuskista merimieheksi.
- Rekan ajaminen oli hyvin yksinäistä puuhaa. Olen ajanut koko Euroopan useaan kertaan läpi. Viime vuosina työ kävi vaarallisemmaksi. Ulkomailla olet aina yksin ja jos joku tulee reissussa kysymään sinulta jotain, yleensä hän pyytää jotakin, Holmströmillä on kokemusta.
Ajettuaan 14 vuotta rekalla Finnlinesin kyydissä Itämeren yli Holmström päätti ottaa elämässään uuden suunnan ja ryhtyi merimieheksi. Ammatinvaihtoaan hän ei ole katunut.
- Nyt minulla on työkaverit, eikä tarvitse ajaa yksin pitkin Eurooppaa. Rekan ajo on kovaa puuhaa: ajat neljä tuntia, ja lepäät rekassa jossakin moottoritien varrella lepoajan, jonka jälkeen jatkat matkaa.
Merillä tehdään yhtä lailla vuorotyötä kuin rekkakuskitkin.
- Pienellä kuivarahtialuksella komentosillan väki on valvomisen suhteen kovimmalla, Holmström tuumii.
Holmström oli töissä myös Saimaalla hinaajilla.
- Hinaajilla ajettiin 6:6-vahtia kaksi viikkoa soittoonsa, joka on kyllä kovaa touhua. Hinaajilla ei ole myöskään kokkia, joten ruoat haetaan itse kaupasta ja valmistetaan miehistön voimin, Holmströmin puheista kuulee, että Saimaalla purjehtiminen se vasta todellista merenkulkua onkin.
Mutta ei työ kuivarahtialuksellaan ole mitään Lyydian lepotuolissa istumista.
- Täällä on paljon töitä. Ajamme hakurahtia, jossa joutuu kovemmalle kuin esimerkiksi säännöllisessä linjaliikenteessä, jossa merimatkat ovat pitkät.
Matruusi Jay Isulat seisoo Holmströmin vieressä ja kuuntelee keskustelua. Laivan ollessa satamassa Isulat toimii M/s Prima Ladylla päivämiehenä.
- Työ alkaa kahdeksalta aamulla ja päättyy viideltä iltapäivällä. Meripäivinä Isulat on tähystäjävahdissa komentosillalla klo 04-08 ja 12-17 kansihommissa.
Filippiiniläisen Isulatin törni kestää kuusi kuukautta, joten ”päivätyö” auttaa työssäjaksamisessa.
- Nyt olen ollut töissä neljä kuukautta ja kaksi on vielä jäljellä, Isulat laskee.
M/s Prima Lady on hänelle jo kuin kotilaiva.
- Tämä on kolmas työsopimukseni Prima Ladylla. Sitä ennen olin M/s Prima Queenilla. Prima Shipping -varustamon palveluksessa aloitin 2020-2021. Sitä ennen työskentelin vuodesta 2016 alkaen VG-Shippingillä.
Keittiössä päivällistä valmistaa aluksen toinen filippiiniläinen, kokki Michael A. Macion.
- Aloitin työt täällä laivalla uuden vuoden tienoilla.
M/s Prima Lady on Maciolle uusi laiva, mutta varustamo on tuttu.
- Olin aiemmin M/s Prima Kingillä, Macion kertoo.
- Arvostan Suomen lipun alla työskentelyä ja Prima Shipping-varustamoa. Suomessa törni kestää vain kuusi kuukautta. Aiemmin työskentelin esimerkiksi Hollannin, Brittien ja Saksan lippujen alla, jossa törnit kestävät kahdeksan – jopa yhdeksänkin kuukautta.
Merenkulkijan ammatissa koetellaan ihmisen fyysistä, mutta myös psyykkistä puolta. Merimiehen on oltava erossa olo perheestään, läheisistään ja ystävistään.
- Vaimo joutui pieneen liikenneonnettomuuteen viime vuoden lopulla juuri ennen törnini alkua. Hänen jalkaansa jouduttiin operoimaan ja olen hoitanut täältä Itämereltä käsin etänä hänen sairasasioitaan, Macion kertoo.
Onneksi vaimon jalka on parantunut hyvin. Filippiineillä ei ole vastaavia yhteiskunnallisia palveluita kuin Suomessa, vaan lääkärikäynnit ja hoidot, operaatiot, on maksettava omasta pussista.
- Selviämme kyllä, mutta aina näissä asioissa on järjestelemistä, kokki huokaa.
Macion kertoo, että perhe on hänelle hyvin tärkeä.
- Pidän heihin yhteyttä netin avulla. Otan yhteyttä aina, kun työn puolesta pystyn ja kentät toimivat. Suomen ja Filippiinien välillä aikaero on kuusi tuntia, byssan seinässä roikkuu suuri kello.
Vastoinkäymisistä huolimatta Michael A. Macion on huumorintajuinen ja hyvällä mielellä siitä, että saa työskennellä juuri Suomen lipun alla.
- Lähdin merille vuonna 2008, eli olen purjehtinut nyt 16 vuotta. Vaimoni ei ole töissä, hän kyllä haluaisi töihin, mutta mielestäni hän voi olla kotona. Lapsemme ovat jo isompia ja toinen heistä on aikuinen, joten taloudelliset huolet ovat sen osalta hieman paremmalla tolalla.
Purjehdittuaan toistakymmentä vuotta pitkin maailman meriä, ihmisellä pitää olla myös haaveita.
- Haaveilen siitä, että eläkkeellä voisin muuttaa perheen kanssa Uuteen-Seelantiin tai Kanadaan, kokki on suunnitellut - ja nauraa päälle.
Haaveita pitää aina olla. Vaan nyt töihin: on päivällisen aika.
Kuva alla: M/s Prima Ladyn sauna uusittiin. Miehistö esittelee uutta pyhäkköään ylpeänä. Sauna on miehistön työssäjaksamisen kannalta olennainen asia, koska törni rahtilaivalla kestää useita viikkoja ja EU:n ulkopuolelta tulevilla jopa kuukausia.
