Suomen Merimiesunioni logo
Näytä alasivut

15.5.2019

Suomalainen merenkulku - katso video

Video on katsottavissa Youtubessa Merimies-Unionin kanavalla osoitteessa:

 

Merenkulkualan merkitys yhteiskunnalle on kokoaan suurempi 

Maailmankaupasta noin 90 prosenttia kuljetetaan laivoilla.Tavaraa ja matkustajia kuljettavia kauppalaivoja on maailmanlaajuisesti noin 50 000, jotka on liputettu 150 eri valtioon.  

Suomi on täysin riippuvainen merenkulusta. Vuonna 2018 Merikuljetusten osuus Suomen viennistä oli 90 % ja tuonnista 80 %. Vuonna 2018 Suomen merikuljetukset nousivat 103,8 milj. tonniin, mikä on vuoden 2007 jälkeen uusi kaikkien aikojen ennätys. 

Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksista kulkee tällä hetkellä suomalaisilla laivoilla noin 34 %. Suomen lipun alla olevien alusten määrä onkin pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Vuoden 2018 syyskuussa kauppa-alusluetteloon oli merkitty 111 alusta.  

Vähälle huomiolle jää usein se, että suomalaisilla matkustaja-autolautoilla kuljetetaan kappaletavaraviennistä yli 60 % ja kappaletavaratuonnista 50 %. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikkeet. Matkustaja-autolautat toimivat siis merkittävässä roolissa merikuljetuksistamme. Esimerkiksi Ruotsin kokonaisviennistä 31 % ja tuonnista 26 % kuljetetaan matkustaja-autolautoilla ja Viron viennin ja tuonnin tavaramääristä jopa yli 90 prosenttia. Oikeampi nimitys näille aluksille olisikin matkustajarahtialus. 

Samaan aikaan, kun suomalaiset merikuljetukset tekivät kaikkien aikojen ennätyksen, suomalaisten merenkulkijoiden määrä suomalaisilla kauppalaivoilla on vähentynyt. Vuonna 2017 Suomen lipun alla työskenteli vain 5 600 suomalaista merimiestä, eli EU-merenkulkijaa. Tämä on riski Suomen huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuuskeskus esitti vuoden 2018 julkistetussa raportissa huolensa suomalaisten merenkulkijoiden ja merenkulkuosaamisen tulevaisuuden puolesta. Pienet henkilöstömäärät ovat riski erilaisissa merenkulun kriittisissä tehtävissä. Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista maamme tuonnin ja viennin osalta, minkä johdosta Suomen on pakko ylläpitää ja kehittää omaa merenkulun osaamistaan. 

Kansainvälinen kilpailu merenkulun rahdeista on kovaa. Maailman kauppalaivastosta 40 % omistetaan ja johdetaan EU:sta käsin. Eri EU-lippujen alla on 20 % maailman kauppalaivastosta. Jotta eurooppalainen merenkulku pystyisi kilpailemaan kolmansien maiden halvemman kustannustason merenkulkumaita vastaan, on Euroopan merenkulkuvaltioissa käytössä Euroopan komission hyväksymä työvoimakustannustuki. Tukea hyödyntävät kaikki Euroopan merenkulkumaat ja Suomen kilpailijamaat paitsi Viro. Euroopan valtiot pyrkivät järjestelmän avulla säilyttämään ja kasvattamaan eurooppalaista tonnistoa sekä tarjoamaan työtä eurooppalaisille merenkulkijoille. 

Ilman järjestelmän olemassaoloa Suomen lipun alla ei varmasti enää seilaisi kotimaista tonnistoa. Ruotsissa on käytössä vastaava työvoimakustannustuki eikä sen poistamisesta ole esitetty puheita. Päinvastoin Ruotsissa on tehty parannuksia, joilla ruotsalainen tonnisto on saatu palautettua takaisin maahan. Tällä hetkellä ruotsalainen tonnisto on kappalemäärältään lähestulkoon yhtä suuri kuin suomalainen, reilu 100 kauppa-alusta. 

Merenkulun työvoimakustannustuen rahoittavat suomalaiset varustamot ja merimiehet omin voimin. Yksinkertaisesti on kyse siitä, että varustamo tarjoaa aluksillaan työpaikat, joista merimiehet saavat palkkansa ja maksavat siitä veronsa ja eläkemaksunsa kuten muutkin palkansaajat. Varustamo tilittää maksut eteenpäin valtiolle, joka puolestaan palauttaa maksut takaisin varustamoille.  

Eniten suomalaisia merenkulun työpaikkoja on suomalaisilla matkustaja- ja ropax-aluksilla, jotka seilaavat Suomen ja Ruotsin, Suomen ja Saksan sekä Suomen Viron välillä. Varustamot ovat ilmoittaneet ulosliputtavansa alukset halvemman kustannustason maihin, kuten Viroon, mikäli työvoimakustannustuki poistettaisiin Suomesta. Viron lipun alla työvoimakustannukset ovat huomattavasti halvemmat kuin Suomessa.  

Alusten ulosliputus toisi Suomeen välittömästi 4 000 työtöntä merimiestä. Mikä olisi heidän työttömyytensä hinta Suomen valtiolle? Varmasti melkoinen summa verrattuna siihen, että nyt merenkulkijat rahoittavat oman tukensa itse eikä heistä koidu valtiolle kustannuksia. 

Suomalaiset varustajat uskovat ja panostavat suomalaiseen merenkulkuun. Suomessa toimii suuria ja pieniä varustamoita, jotka eivät pidä melua itsestään, vaan puurtavat ja kehittävät toimintojaan tulevaisuuteen uskoen. Yksi niistä on piikkiöläinen Langh Ship, jolla on viisi alusta Suomen lipun alla. Tässä on konttilaiva M/s Linda, joka ottaa parhaillaan lastia Vuosaaren satamassa. Lindalla on kymmenen hengen miehistö. 

Langh Shipin lisäksi Suomessa toimii suurempia ja pienempiä rahtivarustamoita. Niitä ovat esimerkiksi Finnlines ja ESL Shipping, joka on tuonut viimeisen puolen vuoden aikana kaksi suurta rahtilaivaa Suomen lipun alle. ESL Shippingin uudisrakennukset ovat maailman ympäristöystävällisimpiä kuivarahtilaivoja ja kulkevat ympäristöystävällisellä LNG:llä, eli nesteytetyllä maakaasulla.

Suomalaisten rahtivarustamoiden aluksia ajaa myös maailman merillä. Eräs niistä on ahvenanmaalainen Godby Shipping, jonka aluksia liikennöi tällä hetkellä Karibialla. Suomeen syntyi viime vuonna 2018 myös täysin uusi varustamo: Aalto Shipping. Varustamo on sataprosenttisesti suomalaisomisteinen varustamo ja sillä on kolme alusta Suomen lipun alla. Varustamo aloitti toimintansa Suomessa, koska se uskoo vahvasti suomalaiseen merenkulkuun, osaamiseen ja laivanomistamiseen ja merimiehiin. Aalto Shippingissä halutaan olla myös mukana Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. 

Kauppalaivat kuljettavat ruoan jokapäiväiseen pöytäämme. Suomalaista työtä ja merenkulkua tulee arvostaa.