Ruotsista Itämeren suurvalta

Ruotsista muodostui kolmekymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) Itämeren suurvalta. Ruotsin suurvalta-aika alkoi kuningas Kustaa II Aadolfin noustua valtaistuimelle 1611. Kustaa II Aadolf sai kutsumanimen Pohjolan Leijona, kun hän purjehti pitkälle Eurooppaan sotimaan.

Aina sotaretket eivät onnistuneet: Ruotsin kuninkaan lippulaiva Vasa upposi 10. elokuuta 1628 neitsytmatkallaan Tukholman edustalla. Vuonna 1961 hylky nostettiin merenpohjasta ja nyt voimme kaikki käydä ihailemassa laivaa Tukholmassa Vasa-museossa.

Kuva: Anneli Karlsson, Vasamuseet/SMTM.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Tanska, Puola ja nykyisiä Baltian maita joutui suurvalta-Ruotsin alaisuuteen. Ruotsi hallitsi myös pitkälti koko Suomea. Kuningas ja sotapäällikkö Kustaa II Aadolf kuoli lopulta Lützenin taistelussa. Sota jatkui ja Ruotsissa hallitsijat vaihtuivat kuninkaasta toiseen. Ruotsin suurvalta-ajan käänne tapahtui 1697, kun kuningas Kaarle XI:n kuoli vuonna 1697 ja hallitsijaksi nousi vasta 15-vuotias Kaarle XII.

Kuva alla: Tukholman merimieskoti (Stockholms sjömanshem, kutsutaan myös nimellä Fengerska huset) rakennettiin 1647.

Merimieskoti otettiin käyttöön vuonna 1748. Merimieskodissa rekisteröitiin ja mönstrattiin eli rekrytoitiin merimiehiä sekä hoidettiin heidän palkka- ja eläkeasioitaan.

Merimieskoti oli valmistuessaan Tukholman ensimmäisiä taloja ja seisoo vielä tänäkin päivänä paikallaan Tukholman Södermalmilla. Merimieskodin kupeeseen pääsee suoraan metrolla, kun kyydistä jää pois Slussenilla.

Vaikka Merimieskodin seinässä komeilevat tänä päivänä vuosiluvut 1891 – 1964 (tuolloin tiloissa toimi Stiftelsen Stockholms sjömanshem), on hyvä muistaa, että vanha ja vakaa tiilitalo on seissyt sijoillaan Tukholman rakentumisen alkuajoista lähtien jo 1600-luvulta!