Takaisin Seiskariin ”ryssän” naapuriksi

Kun seiskarilaiset palasivat Venäjältä vankeudesta kotisaarelleen talvella 1940, heidän kotitaloissan asui satakunta venäläistä sotilasta. Yhteiselo sujui jotenkuten: seiskarilaiset saivat kalastaa lähivesillä ja viholliselta heltisi lihanpalakin silloin tällöin.

- Kun jäät vahvistuivat, saarelle saapui useampi venäläinen hevosineen ja pani suomalaiset rekeen. Isäukon mukaan heidät lastatiin Pietarissa kuorma-autoihin ja vietiin Terijoelle leipätehtaalle töihin. Suomeen seiskarilaiset pääsivät vasta toukokuussa, Pekka Rytkölä kertoo.

Rytkölän suvun miehet selvisivät sodasta hengissä, ja Pekka-poika syntyi Haminaan kuuluvalla Tammion saarella vuonna 1946. Lapsuus- ja nuoruusvuodet Haapasaaressa kuluivat kalastaen isä-Yrjön kanssa aivan Suomen ja Neuvostoliiton rajavesien pinnassa.

- Aamuyöllä lähdimme viemään kymmenen kilometrin pitkät siimat rajapinnan vesille. Ankkuroimattomista siimoista aina osa ajautui Neuvostoliiton aluevesille. Jokaviikkoista touhua oli, että ryssä otti kiinni, kuulusteli tunnin ja odotutti viisi tuntia. Se oli kiusaa.

Vaikka 1960- ja 1970-luvuilla elettiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ”ystävyyden, yhteistyön ja avunannon” aikaa niin veli venäläisen tykin piippu tuli Pekalle tutuksi.

- Istuttiin Merina-rautapaattimme kannella aamukahville, kun venäläinen sotalaiva ajoi 150-koukkuisen siimamme poikki, kurvasi viereen, veti lipun mastoon ja näytti, että perään. Me vain vedimme siimoja, venäläinen raivostui, painoi pilliä ja miehistö hyökkäsi tykin kimppuun.

- Kun he venäläiset käänsivät tykinsuun meitä kohti ja valmistuivat ampumaan, silloin oli syytä lopettaa. Nyt voit kysyä minulta, miksi ryssä on aina minulle ryssä, Pekka Rytkölä tuhahtaa (kuva yllä).

Rytkölän suvun kovia kokeneet miehet pääsivät käymään kotisaarellaan 1990-luvun alussa.

- Ei siellä ollut kuin majakanvartija perheineen. Jäihän siitä kaipuu, että tänne tullaan toistekin. Venäläiset olivat tehneet kylästämme luonnonsuojelualueen, ja matkailu tyrehtyi siihen. Nyt seiskarilaisuutta vaalitaan Seiskari-seurassa, johtokunnan jäsen Pekka Rytkölä sanoo.

Kuva alla: Seiskari-seuran hallitus pukeutui seuran 90-vuotisjuhliin kansallispukuihin. Kuvassa vas. seuran sihteeri Raija Herrala-Nurmi, varapuheenjohtaja Satu Hellsten ja puheenjohtaja Essi Helisma.