Ammatinharjoittamiseen tarvittiin tietoa

On houkutteleva pohtia, miksi itäisen Suomenlahden saaristo poikkesi monista samanaikaisista paikalliskulttuureista, Yrjö Kaukiainen kirjoittaa.

”Yksi avainalue oli varmasti talous; kun tavaroita oli jatkuvasti vaihdettava, myytävä ja ostettava, oli myös tehtävä koko ajan valintoja. Niitä varten taas oli hankittava tietoa, jotta voitiin arvioida, mitä kannatti tehdä; oli luotava kontakteja, tavattava erilaisia ihmisiä, siinä sivussa saatiin myös uusia vaikutteita.

Pietarin-liikenteen voimakas kasvu tarjosi 1700-luvulla enemmän tilaisuuksia rantarosvoukseen. Kysymys oli melkein aina sellaisesta kollektiivisesta rikoksesta, johon oli sekaantunut koko kyläkunta tai ainakin joukko naapureita. Yksi seuraus rikosten kollektiivisuudesta oli, että ne saattoivat leimata koko kylän tai saariston, tehdä niistä ”pahoja saaria”.