Ruotsin kruunu ja Pohjoinen sukelluskomppania

Ruotsin 1667 merilaki sääti, että ”Ruotsin miehet tai ystävällismielisten maiden alamaiset” (tai heidän omistajansa) saattoivat vaatia merestä korjattua omaisuuttaan ”vuoden ja yön kuluessa”, vaikka haaksirikosta ei olisi säilynyt ketään hengissä. Hylkytavara, jota kukaan ei säädetyn ajan kuluessa vaatinut (kuten myös ei-ystävällismielisten maiden kansalaisille kuulunut tavara) jäi kuitenkin kokonaisuudessaan kruunun omaisuudeksi – tavara löytäjä tai pelastaja oli oikeutettu vain kohtuullisesti harkittuun pelastuspalkkioon.

Senkin ansaitseminen kävi aikaa myöten vaikeammaksi, sillä 1600-luvun lopulta alkaen kruunu antoi hylkyjen noston ja haaksirikkotavaran pelastamisen erityisten sukellusvenekomppanioiden yksinoikeudeksi. Tämä monopolijärjestelmä laajeni myös Suomen etelärannikolle vuonna 1729, jolloin perustettiin niin sanottu Pohjoinen sukelluskomppania.