- Ensimmäiseksi pitää tehdä yhteenveto kanavan käyttötarkoituksesta ja pääkäyttäjistä. On selvitettävä, mitä haitta-aineita sieltä löytyy, missä ne ovat ja kuinka vaikeita ne ovat ruopata. Kattava tutkimusprosessi kestäisi vuosia, Karoliina Koho sanoo.

Väyläviraston johtava asiantuntija Olli Holm muistuttaa, että kanaville ei ole aluevarauksia kaavoituksessa. Kaavat pitäisi uusia ja se veisi useita vuosia.

-    Alueiden maankäyttö on myös muuttunut ja suunnitelmat tulisi tarkistaa tältä osin. Näin hankkeiden kustannukset voisivat nousta merkittävästikin.

Kymijoen ja Mäntyharjun kanavien rakentamistöiden on arvioitu kestävän kymmenkunta vuotta.