Oma vilja ei riitä: Suomeen on tuotava viljaa

Keltaiset rypsipellot ja niiden tuoksu ovat osa suomalaista kansallismaisemaa. Kotimaisuus ei kuitenkaan tarkoita täysin kotimaisuutta raaka-aineiden osalta. Suomi on tuontiviljasta riippuvainen, halusimmepa tai emme. 

- Vaikka kuinka toivoisimme ja pyrkisimme kasvattavamaan kaiken viljan kotimaassa, eivät pohjoiset leveysasteemme ja lyhyt kasvukausi riitä tuottamaan kaikkea viljaa kotimaan tarpeisiin, M/s Prima Ladyn päällikkö Casper Nyholm tietää.

Rypsiä ja rapsia tuotettiin Suomessa vuonna 2023 yhteensä vain 42 miljoonaa kiloa. Eniten rypsiä ja rapsia tuottivat Ranska 4,272 miljardia kiloa, Saksa 4,239 miljardia kiloa ja Puola 3,523 miljardia kiloa, Luonnonvarakeskuksen tilastot osoittavat. 

Latviassa rypsiä tuotettiin 347 miljoonaa kiloa vuonna 2023. Suomen lipun alla purjehtiva M/s Prima Lady on tuonut tällä reissulla Kantvikiin rypsiä juuri Latvian Riikasta. Rypsin kukinto on keltainen, mutta satamanosturi ”Mantsinen” kauhoo aluksen ruumasta mustaa jauhetta. Pitääkö näky paikkansa? 

- Rypsin siemenet ovat mustia. Ja hyvin pieniä. Niitä tippuu myös laivan kannelle, jossa siemenet näyttävät mustalta hiekalta, päällikkö Casper Nyholm tuumii.

Rapsi puretaan rapsakasti laivan vieressä seisovan rekan kyytiin. Mantsisen puikoissa istuu nainen, joka pyörittelee tottuneesti nosturin kauhaa.

- Aluksen purku ja lastausaika vaihtelevat hyvin paljon kulloisenkin kuljetettavan tuotteen mukaan. Tätä kuormaa puramme pari päivää, päällikkö Nyholm kertoo.

M/s Prima Lady pystyy kuljettamaan kesällä 3 500 tonnia lastia. Kuivarahtialus soveltuu erilaisten lastien kuljettamiseen, kuten sepeli, vilja, lannoitteet ja metalli. Kun aluksen kansiluukut suljetaan, kannen päällä voidaan kuljettaa erilaisia projektilasteja.

- Huoltovarmuus on tärkeää. Tällaiset kuivarahtialukset, jotka pystyvät kuljettamaan monimuotoisia lasteja erilaisiin satamiin ovat ehdottoman tärkeitä Suomelle, M/s Prima Ladyn miehistö painottaa.

Jotkut tahot esittävät Suomen satamaverkoston erikoistumista ja tehostamista. Ukrainan sodan ja Itämeren turvallisuustilanteen kiristymisen myötä on hyvä pitää mielessä, että Suomella tulee olla laaja, niin Suomenlahden, Pohjanlahden kuin sisävedet kattava satamaverkosto. 

- Jos joku satama on syystä tai toisesta pois käytöstä, saadaan lasti kyytiin toisessa satamassa, jonne pääsee purjehtimaan hyvin tällaisilla pienemmillä aluksilla, Prima Ladyn miehistö korostaa.

Kuva alla: Vasemmalla puolimatruusi Teijo Holmström, päällikkö Casper Nyholm, matruusi Jay Isulat ja toinen perämies Martin Kralev M/s Prima Lady-aluksella Kantvikin satamassa 5.2.2024.