Talvi 1965–1966 oli kylmä ja koetteleva. Itämeri jäätyi kokonaan ja Haminan satamakin oli suljettuna pari viikkoa helmikuun alussa. ”Avustuskausi oli tuolloin erityisen pitkä. Nostimme viirin itsenäisyyspäivänä 1965 ja suuntasimme avustustöihin Kotka-Hamina -väylälle”, jäänmurtajilla silloin matruusina työskennellyt Jallo Malmi muistelee. Jallo Malmi ikuisti vuodet 1965-1967 murtokaudet filmille. Hinauksia, canastaa ja hylkeenpyyntiä
”Eräs saksalaisalus olisi uponnut ilman apuamme, hinasimme sen turvaan ja saimme palkkioksemme jotakin vettä väkevämpää.” Kalastusaluksen avustuksesta murtajan väki sai lahjaksi tuoreita merenantimia. Vapaavahdilla pelattiin usein kavereiden kanssa canastaa ja keväällä paistateltiin auringossa. ”Keväällä Perämerellä oli vähemmän avustettavia aluksia, mutta hylkeitä sen sijaan liikkui paljon. Pyysimme halleja ja saimme niistä hyvän korvauksen”, Malmi kertoo. Saaliista kertyneillä rahoilla hankittiin laivalle urheiluvälineitä sekä sanomalehtiä, sillä tuolloin laivoilla ei vielä ollut vapaa-ajankassoja. Murtajien kotisatama oli siihen aikaan Helsingin Hietalahdessa, jonne Voima palasi Perämereltä vasta puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 1966.
|
