Suomen historia on syöpynyt höyryjäänmurtaja Tarmon teräkseen
Nykyisin Kotkassa merikeskus Vellamon edustalla nykyisin museoaluksena toimivalla jäänmurtaja Tarmolla on takanaan tapahtumarikas historia. Ennen museoksi muuttamista Tarmo toimi jäänmurtajana Apu-nimellä aina vuoteen 1970 saakka. Tämän jälkeen se luovutettiin Museovirastolle, entisöitiin ja sijoitettiin Kotkaan.
Tarmo rakennettiin vuonna 1907 Englannissa ja se oli valmistuessaan Suomen kolmas jäänmurtaja. Jäänmurtajat pitivät auki paitsi väyliä, ne myös avustivat merihätään joutuneita. Tarmo koki aktiivisten työvuosiensa aikana Suomen kansan kovia kohtaloita, jotka ovat kansakunnan muistissa.
Tarmo ehti toimia useiden eri hallitsijoiden alaisuudessa. Ensimmäisessä maailmansodassa se avusti sota-aluksia ja sotilaskuljetuksia Venäjän Itämerenlaivastossa. Kun Suomi itsenäistyi ja puhkesi sisällissota venäläiset takavarikoivat Tarmon, eivätkä suostuneet luovuttamaan sitä Suomelle. Svinhufvud käski kuitenkin ”kaapata” Tarmon suomalaisten itsenäisyysaktivistien avulla. Hankkeessa onnistuttiin ja Tarmo saatiin vallattua venäläisten sota-alusten joukosta, kun ne talvehtivat Helsingin edustalla. Yritys onnistui pienen juoninnan avulla, kun aluksen suomalainen päällikkö ja venäläinen komendantti saatiin taivuteltua kaappaukseen mukaan. Aluksella oli tapahtumahetkellä 44 suomalaista ja 8 aseistettua venäläistä sotilasta.
Pommitus Kotkassa 1940 – 39 kuoli, 13 haavoittui
Tarmo joutui historian käänteiden vuoksi vielä myöhemmässä vaiheessa toiseen maailmansotaan. Vuoden 1940 tammikuussa Tarmo joutui pommituksen kohteeksi Kotkan satamassa. 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Vanhoista valokuvien perusteella alus on erittäin pahasti tuhoutuneen näköinen, keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa. Surullisinta tarinassa on suuri ihmishenkien menetys.
