SAK on pettynyt hallituksen budjettiriihessä tekemään päätökseen leikata työvoimapolitiikan rahoitusta ensi vuodelle noin 60 miljoonalla eurolla verrattuna tämän vuoden lopulliseen tasoon.

 

- Hallitus laiminlyö taantuman jälkihoitoa. Työttömyyden annetaan pitkittyä eikä nuorisotyöttömyyteen puututa tarpeeksi rivakasti, SAK:n pääekonomisti Olli Koski kommentoi.

 

Työvoiman osaamiseen, kuntouttamiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen pitäisi panostaa nyt, jos halutaan kestävästi pidentää työuria ensi vaalikaudella.

 

- Uusiutuvan energian tukiaisiin ja risupaketteihin rahaa riittää, mutta kestävään työllisyyspolitiikkaan ei, Olli Koski ihmettelee.

 

Koulutuspolitiikassa hallitus on SAK:n mukaan osittain oikeilla linjoilla. Ammatillisen koulutuksen läpäisyyn panostaminen ja toisen asteen yhteishakujärjestelmän uudistaminen ovat olleet SAK:n tavoitteita. Myös aikuisten näyttötutkintojärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen on perusteltua.

 

- Sen sijaan käsittämätöntä on, että useista ehdotuksista huolimatta tutkintoa vailla olevat aikuiset joutuvat jatkossakin maksamaan koulutuksestaan, Koski sanoo.

 

Seinäjoki–Oulu-radan rahoituksen varmistumista SAK pitää myönteisenä, kunhan siihen siirretty määräraha ei hidasta muiden hankkeiden toteuttamista. Elinkeinopolitiikassa laivanrakennuksen innovaatiotukeen tarvitaan vielä määrärahoja helpottamaan ahdingossa olevaa meriteollisuutta.


 

 

Nykyinen isyysvapaan ja isäkuukauden muodostama kokonaisuus on perheille hankala ja epäoikeudenmukainen. Isäkuukauden käyttöön ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia pätkätyöntekijäperheissä tai niissä perheissä, joissa molemmilla vanhemmilla ei ole työpaikkaa. Joustava isyysvapaa, jonka voisi pitää myös yhtäaikaisesti äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa, olisi mahdollisimman monen isän hyödynnettävissä ja toisi isien vanhemmuuden paremmin näkyviin työelämässä.

SAK:n hallitus esittää myös työnantajien rahoittaman vanhempainvakuutuksen käyttöönottoa. Vakuutuksen kautta voitaisiin tasata niitä suoria kustannuksia, jotka vielä jäävät vapaalle jäävän vanhemman työnantajan maksettaviksi. Näin voitaisiin tasata nais- ja miesvaltaisten työpaikkojen työnantajille koituvia kuluja ja lisätä työelämän tasa-arvoa.

Pidemmällä aikavälillä vanhempainvapaa olisi ulotettava lapsen ensimmäisen ikävuoden loppuun saakka nykyisen noin 10 kuukauden sijaan. Lisäksi olisi löydettävä konkreettisia keinoja työn ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen. Tällä hetkellä lasten vanhemmilla on esimerkiksi mahdollisuus lyhentää työaikaansa, mutta mahdollisuutta käyttää vain harva. Jos osittaista hoitorahaa korotettaisiin ja myös kotihoidontukea maksettaisiin osittaisena, vanhempien arki helpottuisi lasten ollessa pieniä.

Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen mahdollisuuksia selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. SAK:n edustajana vanhempainvapaatyöryhmässä toimii sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto.