Alueellistamisella tavoiteltuja taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä ei ole saavutettu. Myöskään siirtojen vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi ennen sijoituspäätöksiä.

 

Tarkastusvaliokunnan mielestä pitäisi vakavasti harkita nykymuotoisen alueellistamisen keskeyttämistä. Valiokunnan mukaan alueellistamisen keskeistä alkuperäistä tavoitetta tehostaa aluepolitiikkaa ja edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä ei ole onnistuttu toteuttamaan tarkoitetulla tavalla.

 

Alueellistamistoimet ovat painottuneet Etelä-Suomeen ja esimerkiksi paikkakunnittain tarkasteltuna siirtoja on toteutettu ylivoimaisesti eniten Hämeenlinnaan. Valiokunnan mielestä valtion tulee pyrkiä siihen, että se omilla toimenpiteillään vahvistaa erityisesti heikoimmin menestyvien alueiden toimintaedellytyksiä. Työpaikat ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen vähentyneet eniten Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Alueellistamisen mahdollisuudet ratkaista aluepolitiikan keskeisiä ongelmia ovat kuitenkin vähäiset mm. sen vuoksi, että valtion budjettitalouden henkilöstön määrä on vain noin 3,5 % työllisestä työvoimasta.

 

Alueellistamisen ongelmat ovat osaltaan aiheutuneet siitä, että hankkeen ohjaus ja seuranta ovat olleet puutteellisia. Myöskään siirtojen vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi ennen sijoituspäätöksiä. Määrälliset tavoitteet ja siirtojen tekninen toteuttaminen ovat saaneet liian suuren painoarvon suhteessa toiminnan laatuun ja kehittämiseen.

 

Valtion toimintojen alueellistamisen lähtökohtia ja tavoitteita valiokunta pitää sinällään kannattavina. Valiokunnan laajan asiantuntijakuulemisen ja asiakirjamateriaalin perusteella alueellistamisen hyötyjen syntyminen on useissa tapauksissa pidemmälläkin aikavälillä epävarmaa.

 

Valiokunta pitää tärkeänä näkökohtana myös sitä, etteivät ministeriöt ole nähneet omilla hallinnonaloillaan olevan enää juurikaan uutta alueellistamispotentiaalia. Myöskään valtioneuvoston esittämät kehittämistoimet eivät ehdi enää juurikaan vaikuttaa nykyiseen alueellistamishankkeeseen.

 

Mikäli alueellistamista kuitenkin tullaan jatkamaan, niin valiokunnan mielestä toteuttamistapana tulee olla työn ja tehtävien siirtäminen mm. tietotekniikkaa ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Valiokunta painottaa kansantalouden kannalta nykyistä tehokkaampien keinojen käyttöä.