John Nurmisen Säätiö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Neste Oil allekirjoittivat sitoumuksen Tankkeriturva-yhteistyöstä Helsingissä 3.6.2010.

pyrkii estämään öljyonnettomuudet Suomenlahdella

Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Neste Oil ja John Nurmisen Säätiö ovat aloittaneet yhteistyö- ja kehitystyön Tankkeriturva-hankkeen puitteissa.

Yhteistyön tavoitteena on pienentää suuronnettomuuden riskiä Suomenlahdella. Hankkeen kantava idea on kehittää ENSI (Enhanced Navigation Support Information) -palvelua.

Laivan reittisuunnitelma meriliikennekeskukseen ENSI-palvelun avulla

ENSI-palvelu lisää alusten ja meriliikennekeskusten välistä tiedonvaihtoa, sillä palvelun avulla on mahdollista lähettää laivan reittisuunnitelma laivasta maihin, jolloin meriliikennekeskuksessa voidaan paremmin ennakoida mahdolliset riskitilanteet ja suositella alukselle esimerkiksi vaihtoehtoista reititystä. Samalla vähenevät väärinkäsitysten ja inhimillisten erehdysten riskit.

”Jos alusliikenneohjaaja reittisuunnitelman vastaanottaessaan havaitsee poikkeaman turvalliselta reitiltä, hän voi suositella aluksen päällikköä tarkistamaan reitin tai ehdottaa vaihtoehtoista reittiä”, Suomen meriturvallisuusjohtaja Tuomas Routa Liikenteen turvallisuusvirastosta kertoo.

Juha Nurminen selosti Tankkeriturva-hankkeen taustaa Suomenlahden meriliikennekeskuksessa Helsingissä.

Onnettomuuden sattuessa koko Suomenlahti voisi olla öljyn peitossa

Järjestelmä rakennetaan nykyisen GOFREPin (Gulf of Finland Reporting) päälle. ENSI-palvelun käyttöönoton arvioidaan maksavan laivoille vain tonnin - parin luokkaa. Hinta on kuitenkin erittäin edullinen öljyonnettomuuden aiheuttamiin satakertaisiin kustannuksiin nähden.

”Exxon Valdez -tankkerin karille ajosta koituneet kustannukset ovat jo yli kolme miljardia”, hankkeen ohjausryhmän johtajana toimiva puolustusvoimain entinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala muistutti.

Öljyonnettomuuksien ehkäisy on siis kannattavaa vahinkoon nähden, jolloin voidaan puhua jopa miljardeista. Rahallisten kustannusten lisäksi ympäristö on käyttökelvotonta vuosiksi eteenpäin, mistä koituu haittaa niin kasveille, eläimille kuin ihmisillekin.

”Jos sadan tonnin tankkeri ajaisi Suomenlahdella karille, olisi käytännössä koko lahti öljyn peitossa”, kertoi John Nurmisen Säätiötä edustanut Juha Nurminen tiedotustilaisuudessa.

Suomenlahdella tällä hetkellä käytössä olevalla öljyntorjuntakalustolla ei onnettomuuden sattuessa kovin pitkälle pötkitä. Suomalaisella kalustolla pystytään keräämään optimiolosuhteissa, eli tyynellä säällä, maksimissaan noin 3000 - 5000 tonnia öljyä vuorokaudessa. Onnettomuus ei kysy kuitenkaan kelloa, eli syksyn myrskyt ja lounaistuuli tekisivät öljynkeruutyöstä paljon haastavampaa.

Uniikki hanke koko maailmassa

Tankkeriturva-hanke on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Hankkeeseen halutaan osallistuvat kaikkien yhdeksän Itämeren valtion. Projektin uskotaan kiinnostavan myös venäläisiä, joilla on runsaasti tankkeriliikennettä Itämerellä.

Tietoa Tankkeri-turvahankkeesta aiotaan viedä eteenpäin myös Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa. Tämän lisäksi sitä tuodaan esiin EU:ssa ja pääministeri Matti Vanhanen ottaa asian esille EU:n seuraavassa pääministeritapaamisessa. Tulevaisuudessa projektia voisi markkinoida myös jopa YK:ssa muille valtioille.

Tankkeriturva-hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 300 000 euroa. Projektia rahoitetaan niin yksityisin kuin valtion varoin.

”Haluamme nähdä, että hanke menee eteenpäin. Pääasia on, että saadaan aikaa järjestelmä ennen kuin mitään sattuu”, vahvisti Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala.

Pilottikokeilu käynnissä Neste Oilin aluksilla

ENSI-palvelua on testattu vuoden 2009 syksystä lähtien Neste Oilin aluksilla. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus jatkaa ohjelmiston koekäyttöä ja parantaa sen toiminnallisuutta.

”Henkilökunnalta tulleet palautteet ovat olleet todella rohkaisevia”, kertoo Neste Oilin Turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Jan Valtonen.

Hankkeen pilottivaiheessa yhtiön alukset ovat lähettäneet reittisuunnitelmia VTS-keskuksen simulaattoriin reitin visualisointia varten. Lisäksi Arctia Shippingin jäänmurtajat ovat lähettäneet reittipisteitään Neste Oilin laivoille.

”Kun alus lähettää esimerkiksi Tanskan salmesta tietoa, eli reittinsä, saisi se itse jatkossa tietoa esimerkiksi jäänmurtajista”, selosti amiraali Juhani Kaskeala tiedotustilaisuudessa.

Lentoliikenteessä reittien ilmoittamiset ovat pakollisia, mutta meriliikenteessä aluksia ei voi ”käskeä”. Reittien ilmoittamisessa porkkanana aluksille toimii kuitenkin jatkossa tietopaketti, jonka ne saavat VTS-keskuksesta. Jäänmurtajien liikkeet ovat niistä yksi esimerkki.

”Liikenne ja ristiliikenne Suomenlahdella kasvaa koko ajan. Samalla lisääntyy myös onnettomuusriski, jolloin ennakoinnin, ennakkosuunnittelun ja viestinnän merkitys kasvaa”, Kaskeala jatkoi.

TAUSTAA

Suomenlahden alusliikennepalvelut

VTS (Vessel Traffic Service) seuraa liikennettä rannikon väylillä ja toimittaa laivoille tiedonantoja, järjestelee alusliikennettä ja antaa laivoille tarvittaessa navigointiapua.

GOFREP (Gulf of Finland Reporting) on Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä, joka kattaa Suomenlahden kansainvälisen merialueen.

Valvonta ja alusten neuvonta toteutetaan yhteistyössä Suomen, Viron ja Venäjän liikennekeskuksista. Laivojen liikkeitä seurataan keskuksissa AIS (Automatic Identification System) -järjestelmän avulla. Se on IMON:n määräyksellä pakollinen kaikille yli 300 tonnin bruttovetoisille aluksille.

Tuomas Martikainen Suomenlahden meriliikennekeskuksesta esitteli tiedotustilaisuudessa ENSI-palvelun toimintaa.

ENSI-järjestelmän toiminta

Laivat lähettävät reittisuunnitelmansa internetin kautta ENSI-järjestelmään ennen satamasta lähtöään.

Alusliikennepalvelu tarkistaa reitin ja lähettää ajantasaista tietoa muun muassa säästä, jäästä ja liikenteestä, kohdesatamasta ja häiriöistä. Palvelun kautta on lisäksi mahdollista käyttää ja tilata erilaisia tukipalveluja.

Matkan aikana alusliikenneohjaajat valvovat aluksen reitin toteutumista ja puuttuvat suunnitelmasta poikkeaviin muutoksiin sekä ilmoittavat mahdollisista yllättävistä riskitekijöistä.

ENSIn on tarkoitus olla käytössä Suomenlahdella vuoden 2013 aikana. Järjestelmän tarjoama kaksisuuntainen tiedonvaihto tehostaa alusliikenteen ohjausta parantamalla tilannekuvaa ja helpottamalla vaaratilanteiden ehkäisyä. Alusten on mahdollista optimoida aikataulujaan, parantaa taloudellisuutta ja vähentää päästöjä ilmaan.


Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu