 M/s Kristina Katarina Helsingissä syksyllä 2010.
Kuva: SL
|
 LNG-tankkeri (Liquified Natural Gas) on tuttu näky Suezin kanavalla. Taustalla pilkottaa Siinain erämaa. Kuva: Aku Kaikkonen
|
 Tankkilaiva saapuu Suurelle Katkerojärvelle hinaajan saattamana. Kuva: Aku Kaikkonen
|
 Kanavassa kulkevan konttialuksen kansirakenne Suezin satamasta käsin katsottuna. Kerrostalot on rakennettu aivan kanavan välittömään läheisyyteen.
Kuva: Aku Kaikkonen |
M/s Kristina Katarina-laiva oli Egyptissä, kun kansannousu tammikuun lopussa alkoi. Matkustajat olivat koko Kairon retken ajan turvassa ja kaukana konfliktialueilta.
Kristina Cruises-varustamon M/s Kristina Katarina-laiva on tällä hetkellä ainoa kansainvälisillä vesillä seilaava suomalaisristeilijä. Kristina Katarina aloitti liikenteen viime elokuussa korvaamalla varustamon vanhan ja legendaarisen M/s Kristina Reginan, joka on tällä hetkellä museolaivana Turun Aurajoessa. Kuten edeltäjänsä, myös Kristina Katarina suuntasi tänä talvena Välimeren ja Punaisenmeren maisemiin.
Kaukana Kairon konfliktialueilta
Kristina Katarina-laiva oli 28. tammikuuta Ain Sokhnan satamassa, josta tehtiin retki Kairon lähellä sijaitseviin kohteisiin.
”Vierailimme kaupungin ulkopuolella sijaitsevilla Saqqaran pyramideilla. Retkellä käytiin myös Gizan pyramideilla, jotka ovat noin 13 kilometrin päässä keskustasta”, Kristina Katarina-laivan kapteeni Aku Kaikkonen kertoo.
Matkustajat olivat koko Kairon retken ajan turvassa, kaukana keskustan mellakka-alueilta. Tunnelmat matkustajien ja miehistön osalta olivat päivän aikana rauhalliset. Kello 17 laivalle takaisin lähdettäessä suunnitelmiin tuli kuitenkin pieni muutos, kun kävi ilmi että kaupunkia ympäröivä kehätie saattaa olla tukossa levottomuuksien vuoksi.
”Meidän oli tarkoitus jatkaa kehätieltä Ain Sokhnaan johtavalle valtatielle. Retkibussit kävivät kehätielle johtavalla rampilla, mutta seuruettamme saattavat sotilaat totesivat, että kehätielle ei kannata mennä.”
Laivan matkanjohtajille risteilyvierailta kiitosta
Matkanjärjestäjä majoitti retkeläiset hotelliin ja laivalle lähdettiin hotellilta seuraavana aamuna. Matka takaisin laivalle sujui ongelmitta. Kapteenin mukaan matkustajat olivat tyytyväisiä Kairon retken järjestelyihin.
”Retkellä mukana olleet laivan matkanjohtajat saivat matkustajilta kiitosta siitä, miten hyvin poikkeuksellinen tilanne hoidettiin”, kapteeni kehuu miehistöä.
Ain Sokhnasta Kristina Katarina jatkoi Siinain eteläkärkeen Sharm-el-Sheikhiin, jossa vaihdettiin matkustajat. Seuraava risteily muuttui siten, että Sharm-el-Sheikhistä lähdettyä alus ei enää mennyt
egyptiläisiin satamiin, vaan jatkoi suoraan Jordanian Aqabaan, jossa laivan piti käydä myös alkuperäisen risteilyohjelman mukaisesti.
Suezin kanavalla
Aqabasta ankkuri nostettiin maanantaina 31.tammikuuta. Sen jälkeen Kristina Katarina suuntasi Suezin kanavan odotusalueelle Suezinlahdelle, jonne laiva saapui tiistai-iltana. Suezin kanavaa lähdettiin ylittämään keskiviikkona 2. helmikuuta seitsemältä aamulla. Kanavan halki matkustus oli monille kyydissä olleille matkustajille uusi ja eksoottinen kokemus, joka otettiin uteliaalla mielellä vastaan. Laiva seilasi kanavasta läpi 26 laivan saattueessa.
”Kanavassa on yhdensuuntainen liikenne. Pohjoiseen ja etelään menevät saattueet kohtaavat Suurella Katkerojärvellä, joka on noin kahden tunnin matkan päässä kanavan eteläpäästä. Katkerojärvellä on omat kaistat eri suuntiin meneville aluksille. Kanava on helppo navigoida, koska se on 200 metriä leveä eikä siinä ole sulkuja”, kertoo kanavan läpi muutamaan otteeseen ajanut Kaikkonen.
”Ajoimme kanavan läpi noin yhdeksän solmun vauhdilla. Matkaan kului noin 11 tuntia.”
Kristina Katarina saapui Välimerelle torstaina 3. helmikuuta kello 17. Sieltä laiva jatkoi edelleen Kyproksen Limassoliin.
”Limassolin jälkeen kävimme vielä Rodoksella ja risteily päätettiin Kreetan Iraklioniin”, kuvailee Kaikkonen Kristina Katarinan tammi-helmikuun vaihteen risteilyä Punaisen- ja Välimeren maisemissa.
***********************
Suezin kanavan verenpunainen historia
Suezin kanava rakennettiin 1859 ja 1869 välisenä aikana. Punainen kuin on meri, johon se Välimereltä yhdistyy, punaisten veripisaroiden peittämä on myös kanavan rakennushistoria. Kanavaa rakensi arviolta 1,5 miljoonaa egyptiläistä, joista kanavanrakennustöissä menehtyi arviolta 125 000 henkeä, suurin osa koleraan.
Ensimmäinen laiva kulki Suezin kanavan läpi vuonna 1867. Reitti on ollut siitä lähtien kauppamerenkulun kannalta yksi maailman tärkeimmistä kanavista. Suezin kanava alkaa Välimerellä Port Saidin ja päättyy Punaisellamerellä Suezin kaupunkiin. Kanava on kaiken kaikkiaan 163 kilometriä pitkä ja se on ruopattu tällä hetkellä yli 20 metriä syväksi, eikä siinä ole lainkaan sulkuja matkan varrella.
Häiriöt kanavaliikenteessä voivat katkaista tärkeän ja suoran kuljetusväylän Euroopasta Aasian ilman Afrikan ympäri kiertämistä. Suezin kanavasta käytiin sotaa niin sanotun Suezin kriisin yhteydessä 1950-luvun lopulla, kun Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Israel hyökkäsivät Egyptiin. Kanava jäi sodassa ja rauhanneuvotteluiden tuloksena edelleen Egyptin haltuun, mutta pysyi kuukausia suljettuna. Toisen kerran kanava meni kiinni – tällä kertaa jopa kahdeksaksi vuodeksi - vuosien 1967-1975 välisenä aikana, jälleen kerran sodan seurauksena.
Suezin kanava on edelleen Egyptin omistuksessa. Ei olekaan ihme, että Kairon kansannousu kylvi maailmalla jälleen pelkoa kanavan mahdollisesta sulkemisesta. Sijoittajat säikähtivät, pörssit heittelivät. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin Egyptin tämänkertaisen konfliktista sitä mieltä, että kanavaa ei tulla sulkemaan, sillä se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kanavan läpi kulkee vuorokaudessa arviolta noin 50 alusta. Egyptin kriisin taloudelliset vaikutukset ovat koituneet turismista elävälle valtiolle tähän mennessä muutoinkin raskaiksi. YLE:n uutisten arvioiden mukaan pari viikkoa kestäneen sekasorron rahalliset menetykset ovat valtiolle yli 220 miljoonaa euroa vuorokaudelta.
>> Lue myös aiempi nettijuttu Kristina Katarinalta...
