 Ensimmäiset jonot alkavat muodostua.
|
Ensimmäiset todelliset jonot lauttarantaa kohti alkoivat kertyä vasta iltapäivästä kello kolmen tienoolla. Mökille pääsyä odottanut Tom Lindqvist kertoi kulkeneensa Parainen-Nauvo-lauttaväliä jo 20 vuoden ajan ja olevansa liikennöintiin tyytyväinen.
”Ymmärrän hyvin työnseisauksen”, Lindqvist antoi Destian työntekijöille sympatiansa.
Jos valtion aikeet myydä omistuksensa Destiasta toteutuvat, tulisi ilmaisesta lauttaliikenteestä melkoisella varmuudella yksityisomistuksessa maksullista. Ajatus ei kuulostanut Lindqvistin, eikä monen muunkaan haastatellun korvaan, hyvältä vaihtoehdolta. Mikäli lautat siirtyisivät yksityiseen omistukseen, saattaisi kalusto olla muutaman vuoden päästä huonossa kunnossa, sillä alusten huolto vaatii jatkuvia investointeja, joihin yksityisillä ei ole välttämättä yhtä lailla varaa kuin valtiolla.
”Yksityinen ei tällaista suvaitsisi”
Paraisten autojonossa seissyt korppoolainen Anna-Lena Ahlman ymmärsi myös hyvin Destian työntekijöiden huolen.
”Pakko tällaiseen (työnseisaukseen) on varmaan ryhtyä”, hän tuumi.
Sen sijaan eräältä mökille pääsyä odottaneelta keski-ikäiseltä pariskunnalta ei herunut tukea työntekijöiden toimille.
”Kun ammattina on hyvinvointivointi (viittaus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään), vastustetaan tällä työnseisauksella väärää kohdetta, eli tavallista kuluttajaa.”
”Yksityinen ei tällaista suvaitsisi”, he lisäksi pohtivat.
Pariskunta oli sitä mieltä, että valtion omistajuus ei ole arvo sinänsä - ei edes ”valtionyhtiöissä”.
”Miksi kaikki pitäisi olla valtion omistuksessa?”, he kysyivät. Ajatus maksullisesta lauttaliikenteestä ei myöskään huolettanut heitä.
”Sitten vaikka maksetaan, että päästään kulkemaan.”