”Kun vain olisi keikkaa”- monitoimimurtajilla elätellään toivoa epätoivon keskellä (23.3.2009)
Mikään ei ole varmempaa kuin epävarma. Näin on ainakin Varustamoliikelaitos Finstashipin henkilökunnan kohdalla, joka joutuu taivaltamaan yt-neuvottelusta toiseen, olipa kyseessä kesä tai talvi. Niin on käynyt myös tänä vuonna, vaikka kaikki perinteiset jäänmurtajat ja yksi monitoimimurtaja ovat olleet järjestäin ajossa talven aikana. ”Jos väki vielä tästä vähenee, niin kyllä on pian kysymysmerkki saadaanko koko jäänmurtajaa enää edes liikkeelle, kun ei ole työntekijöitä”, aluksen koneet tunteva merimies tuumii. Edellä mainittu skenaario saattaa olla Varustamoliikelaitoksessa pian täyttä totta, jos jäljellä olevasta henkilökunnasta ei nyt pidetä tiukasti kiinni. ”Kyllä täällä varmasti moni pian miettii muitakin vaihtoehtoja”, kertoo eräs monitoimimurtaja Fennicalla työskentelevä. Varustamosta on annettu vuodesta toiseen signaaleja toiminnan tehostamisesta. Kansankielellä se tarkoittaa pääsääntöisesti usein sitä, että työntekijöistä halutaan päästä eroon. Päälle painava taloustilanne on kerännyt varustamon ylle harmaita pilviä, mutta järkevintä olisi harkita kaksi kertaa, mikä on sitä useasti peräänkuulutettua pitkän tähtäimen politiikkaa: hankkiutua työntekijöistä nyt eroon ja olla vuoden – parin päästä pulassa, kun ei ole väkeä enää saatavilla tai vaihtoehtoisesti pitää kiinni henkilöstöstä vaikeanakin aikana.
|
|
Henkilöstöjohtaja ja Fennican miehistö tapasivat Varustamoliikelaitoksen henkilöstöjohtaja Thomas Doepel tuli tapaamaan monitoimimurtaja Fennican työntekijöitä Katajanokalle 18. maaliskuuta, jossa alus oli muutaman päivän laiturissa.
”Ei ole hyvä vaihtoehto, että laitetaan kaikki ulos”, totesi myös henkilöstöjohtaja Doepel aluksen miehistölle tilaisuudessa. Esitys saikin kannatusta työntekijöiden joukosta. ”Voisi olla hyvä paikka yrittää kirkastaa yrityksen julkikuvaa”, eräs merimies esitti henkilöstöjohtajalle varustamon pitkän tähtäimen suunnitelmista puhuttaessa. Kirkastamisella hän tarkoitti hyvää henkilöstöpolitiikkaa, eli työntekijöistä kiinni pitämistä ja huolehtimista, jolloin varustamosta kuuluisi ulospäin myös positiivisia uutisia. Mikäli varustamon nykymeno, eli yritys ”ulosliputtaa” henkilökuntaansa jatkuu vielä pitkään, saattaa edessä olla kohta tilanne, jossa erikoisosaajia ei ole enää tulevaisuudessa saatavilla.
|
|
Hermot ja usko tulevaan koetuksellaHenkilöstön kasvot olivat miettiväiset henkilöstöjohtajan puhuessa. Viime vuoden lopulla oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun kaikki monitoimimurtajat seisoivat rannassa. ”Kilpailu on kiristynyt myös maailmalla. Esimerkiksi Norjasta on tulossa useita uusia off-shore -laivoja”, totesi pursimies Leo Westman nykyisestä taloustilanteesta. Talouskriisistä ja töiden loppumisesta johtuen monet monitoimimurtajien työntekijät ovat joutuneet pitämään pois vapaapäiväsaldojaan. Hermot ja usko tulevaan alkavat olla koetuksella. Henkilöstöjohtaja Doepel myönsi, että jos ”taloustilanne ei tästä piristy, niin voimme joutua lomauttamaan.” Yhtiön olisi kuitenkin järkevin vaihtoehto pitää nyt kiinni työntekijöistään, erikoisammattilaisista. Uuden noususuhdanteen alkaessa yhtiössä voidaan olla pulassa, jos siellä ei olekaan enää henkilökuntaa palkkalistoilla. Henkilöstöjohtaja toivoikin malttia jokaiselle taholle, niin työntekijöille kuin varustamolle itselleen. ”Parasta olisi, että pidetään pää kylmänä nyt joka paikassa, eikä paineta paniikkinappuloita”, Doepel totesi Fennican miehistölle viitaten samalla myös firman suuntaan. Off-shore -bisnes on maailmalla nousussa ja uusille aluksille on noususuhdanteen alkaessa varmasti tilausta. Pohjoisessa olevat arktiset vedet ovat uusin aluevaltaus. Siinä on Suomelle hyvä bisnes ja tekemisen paikka, kun vain pidetään kiinni ammattilaisista, joita ei joka oksalla kasva.
Saana Lamminsivu
|
 Pursimies Leo Westman toteaa kansainvälisen kilpailun kiristyneen myös off-shore-toiminnassa. |
|
Yt-matruusi Toni Lahdenmäki ja pursimies Leo Westman Fennican kannella, joka on puuta. Puu on rautaan verrattuna parempi alusta rautaesineiden ja -laitteiden laskuun, sillä jos kansi olisi rautaa, saattaisi siitä syntyä herkemmin kipinöitä raudan kirskuessa kantta vasten.
Miesten takana oleva suuri möhkäle on lepuuttaja, eli laitasuoja, joka tulee laivan ja laiturin väliin. Hieman on kokoeroa huviveneisiin nähden!
Monitoimimurtajan kansi on suuri, sillä aluksella on monenlaista vehjettä ja vempainta off-shore-töissä, joita on tehty niin pohjoisilla kuin eteläisilläkin leveysasteilla.
Monitoimimurtajilla on kansainvälinen työympäristö off-shore-tehtävissä. Aluksella ruokailee tuolloin oman miehistön lisäksi muut aluksella olevat työntekijät, kuten esimerkiksi sukeltajat sekä muut erikoisammattimiehet. Öljynporauslautoilla tehtävissä töissä on kansallisuuksia ympäri maailman aina esimerkiksi filippiineistä arabeihin, afrikkalaisiin ja skandinaaveihin, muutamia alueita esimerkkeinä.
Vaikka työ monitoimimurtajalla on haastavaa, Jenna Valkeejärvi on viihtynyt töissään erinomaisesti. Finstashipiin hän tuli töihin vuonna 2004 ja eniten töitä on tullut tehtyä juuri Fennicalla. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja monipuoliset työ ovat Jennan mieleen. ”Mitä enemmän jengiä, sen mukavampaa”, Jenna kertoo töistä ulkomailla.
Off-shore-töissä messi on usein täynnä ja ruokailijoita voi olla aamiaisista lounaaseen ja illalliseen tasaiseen tahtiin jopa 70. Tämä luku vastaa jo keskisuuren ravintolan pyöritystä, paitsi että töitä tehdään aamusta iltaan. Muistettava myös on, että ruoanlaitto laivalla valtameriolosuhteissa vaatii aikamoisia tasapainoaisteja, varsinkin jos aallokko äityy suureksi!
Vasemmassa kuvassa Jenna Valkeejärvi ja pursimies Leo Westman kantavat messiin maitoja.
Fennicalle tehtiin pientä kunnostusta laiturissa. Tässä lähtee yksi osa huoltoon!
Fennican miehistö tapasi Finstashipin henkilöstöjohtajan Thomas Doepelin, joka halusi tulla tapaamaan miehistöä paikan päälle, sillä Doeplenin mielestä yhteiset palaverit ovat tärkeitä. Messissä ennen henkilöstötapaamisen alkua istunut Tapio Rantala tuumi, että vaikka nyt olisi oikea aika tilata uusi monitoimimurtaja. Laskusuhdanteen aikaan se työllistää ja perinteisiä murtajia on korvattava. Perinteisen murtajan tilalle kannattaa Tapion mielestä rakentaa nimenomaan monitoimimurtaja, sillä ”ei perinteisillä paljon valtamerillä ajella”, hän muistuttaa alusten ominaisuuksista.
Kokkistuju Martti Kuusela kertoo, että kaikki vain odottavat, ”että alkaisi uusi rytinä ja olisi töitä tarjolla.” Martti muistuttaa, että vaikka tämä vuosi on vaikea, pitää ajatella ajassa eteenpäin, tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmia.
Monitoimimurtajien ja perinteisten jäänmurtajien miehistöillä on vuodesta toiseen kovat ajat jatkuvien yt-neuvotteluiden vuoksi. ”Olemme löysässä hirressä”, kuvasi yksi merimies miehistön tuntoja nykyisestä tilanteesta.
Vahtikonemies Sami Laaksonen viihtyy mainiosti Fennican konehuoneessa, ”omassa valtakunnassaan”. Monitoimimurtajalta löytyy varmasti yli kymmenen konehuonetta, jossa jokaisessa on omat toimintonsa.
Työ tekijäänsä opettaa, kunhan pysyy jakoavain kädessä ja on valmis opettelemaan eri työstökoneiden käyttöä. ”Teemme täällä todella paljon itse”, Sami Laaksonen kertoo. Miehellä on koulutus paitsi merikoulusta, myös aiempi metallialan tutkinto suoritettuna, mikä helpottaa uusien tehtävien omaksumista. Sami on silti sitä mieltä, että kaiken oppii, kun vain on halua ja valmis tekemään muitakin kuin sisäsiistejä hommia.
|