Venäjällä noin 1000 laivan rakennusaikeet
vuoteen 2030 mennessä

- Suomen laivateollisuudelle näytön paikka?

(9.4.2009)

Venäjä investoi massiivisesti omaan laivastoonsa sekä aikoo parantaa myös sisävesiväyliään. Venäläinen Lenta.Ru -lehti kertoi 6.3.2009, että Venäjällä on suunnitelmissa rakentaa 50 uutta laivaa vuosittain aina vuoteen 2030 mennessä. Lehtitiedon mukaan maa on aikeissa rakentaa 791 rahtialusta, 265 kalastaja-alusta ja noin 300 alusta valtiollisten öljy- ja kaasuyhtiöiden käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Talousahdinko ei vaikuta merkittävästi Venäjän suunnitelmiin

Venäjän laivanrakennussuunnitelmista uutisoi myös ”Meripörssi” (vapaa suomennus, lehden nimi englanniksi Maritime Market) -niminen lehti maaliskuussa. Venäjän kauppa- ja teollisuusministeri Viktor Khristenko kertoi maaliskuussa pidetyssä Venäjän ”merisiviililaivaston” kehittämistä koskevassa tilaisuudessa, että laivanrakennukseen ollaan aikeissa käyttää taloustilanteesta huolimatta 170 miljardia ruplaa. Luku oli alun perin oli 180 miljardia ruplaa, joten taloustilanteen vuoksi leikkauksia on suunnitelmissa vain 10 miljardin ruplan verran.

Venäläiset aikovat rakentaa laivoja itse omilla telakoillaan. Ministeri Khristenko laskeskelee Meripörssi-lehdessä, että Venäjän omat telakat pystyisivät hoitamaan tällä hetkellä omin voimin noin 28 prosenttia uusista laivoista. Maa aikookin investoida omaan telakkateollisuuteensa ja erityisesti ”siviilitarpeisiin”, mikä tarkoittanee siis esimerkiksi matkustaja- ja rahtilaivojen rakentamista. Venäjän telakkateollisuus onkin kasvanut vähitellen ja suurinta kasvu on ollut tähän mennessä ministerin mukaan Viipurin telakalla.

Venäjän valtio tukee omaa telakkatuotantoaan tänä vuonna 10,5 miljardilla ruplalla, Meripörssi-lehti kertoo. Mikäli Venäjä aikoo kasvattaa omaa laivastoaan suunnitelmiensa mukaan 50 aluksen vuosivauhdilla, voi olla että maan omat telakat eivät pysty rakentamaan kaikkia tarvittavia aluksia. Onko tässä siis myös Suomen telakka- ja laivanrakennusteollisuudelle uusien markkinoiden paikka?

Venäjän markkinat Suomen mahdollisuus?

Suomessa Venäjän suunnitelmat on pantu merkille joissakin varustamoissa. Oy Saimaa Terminals Ab:n Venäjän liikenteestä vastaava talousyksikön johtaja Tapio Silvennoinen kertoo, että Venäjän pääministeri Vladimir Putin piti viime kesänä duumassa puheen, jossa hän on todennut että Venäjän sisävesiliikenne on avattava kilpailulle myös Venäjän ulkopuolelta, mutta vain jos maa ei itse pysty rakentamaan kaikkea uutta kalustoa.

”Tässä on Suomella mitä parhaimmat mahdollisuudet olla myös mukana kilpailussa”, Silvennoinen toteaa.

Venäjä aikookin ainakin omien suunnitelmiensa mukaan panostaa sisävesiliikenteensä kehittämiseen suomalaisittain katsottuna suorastaan mahtipontisesti. Venäjän pääministeri Vladimir Putin piti tämän vuoden maaliskuussa Azovissa puheen, jonka aiheena oli ”siviilimeriteollisuuden kehitys.” Putin kertoi tilaisuudessa, että on valitettavaa että maassa on tuhansia kilometrejä jokia, mutta niitä hyödynnetään kuljetuksissa esimerkiksi rautateihin nähden kovin vähän. Tämän vuoksi Putin esitti puheessaan jokien teknisen kaluston uusimista, joka alkaa olla jo vanhaa.

Euroopassakin joki- ja sisävesilaivojen uusi nousukausi?

Kumipyöräkuljetusten kallistuminen ja päästönormien tiukkeneminen saattavat tuoda vanhat ja perinteiset kuljetusmuodot, kuten jokilaivat uuteen nousuun. Euroopassa jokilaivoja ja proomuja on kulkenut halki Euroopan jokien vuosisadasta toiseen, mutta tiedossa saattaa olla myös aivan uusi kultakausi, mikäli päästönormit nykyisestään tiukkenevat. Eri kuljetusmuotojen tarkasteluun vaikuttaa myös polttoaineen hinta, jonka heilahtelun vaikutuksia pyritään minimoimaan.

Englannin kuljetusyrityksissä pyöriltä vesiteille

Isossa-Britanniassa kuljetusyritykset kuten Tesco ja Eddie Stobart ovat ensimmäisiä, jotka ovat ilmoittaneet siirtyvänsä osittain takaisin vesitiekuljetuksiin kuluja karsiakseen, kertoi The Independent 10. elokuuta viime vuonna. Lehden mukaan Tesco ja Sainsbury’s ovat siirtäneet jo tuhansia tonneja kuljetuksistaan laivoihin ja proomuihin.

Saksan ”ensimmäinen kansallinen satamakonsepti”
–10 vuoden strategialla panostetaan meri- ja sisäsatamiin yhteensä 24 miljardia euroa

Talousahdinko havahdutti myös saksalaiset elvyttämään talouttaan. Saksan liikenneministeri Wolfgang Tiefensee esitteli maaliskuussa 2009 Saksan ”ensimmäisen kansallisen satamakonseptin”, eli elvytyspaketin, jolla yritetään päästä talouden hitaan vaiheen yli satamissa ja ”parantaa takamaayhteyksiä”. Saksan satamissa liikenne on vähentynyt dramaattisesti, joten nyt alkaville jokien ja kanavien kunnostustöillä aiotaan parantaa väyliä ja antaa työvoimalle töitä taantuman yli. Kun talouskasvu jälleen alkaa, Saksassa on sitten kunnon vesitiet joita kulkea.

Yhteensä 24 miljardin euron elvytyspaketilla aiotaan parantaa vesiteitä Elbellä, Weserillä ja Ems-joella ja laajentaa Kielin kanavaa. Merkittävää on, että sisävesisatamat on otettu myös ensimmäistä kertaa kokonaissuunnitteluun. Tämä tarkoittanee varmasti sitä, että myös Saksassa on herätty kehittämään vielä entisestään maan omaa sisävesiväylästöä ja -liikennettä.

Saana Lamminsivu



Lähteet:

http://www.setcorp.ru/main/pressrelease.phtml?news_id=21918&language=russian

http://www.lenta.ru/news/2009/03/06/osk/