Ympäri vuoden kulkeva laiva olisi paras peli Keljonlahden biovoimalaitoksen polttoainekuljetuksiin

(27.3.2009)

Jyväskylän Keljonlahteen on rakenteilla biovoimalaitos, jonka on tarkoitus startata vuoden 2010 aikana. Laitoksen pääasiallisina voimanlähteinä käytetään turvetta ja puuta, mutta myös ruokohelpeä.

Kotimaisista raaka-aineista

Voimalaitoksen raaka-aineet tulevat tietysti kotimaasta ja puuta saadaan esimerkiksi hakkuutähteistä ja energiapuusta. Kannot jätettiin ennen metsään, mutta nyt ne kerätään talteen, sillä niissä on paljon energiaa tallessa. Raaka-aineiden keruu ja kuljetus työllistävät laajamittaisesti, mutta myös metsät tulevat entistä paremmin hoidetuiksi. Kuljetusketjun lyhentymisen myötä ilmankehäkin rasittuu vähemmän.

Laitoksessa hyödynnetään niin sanottua yhteistuotantoteknologiaa, josta syntyy sekä lämpöä että sähköä, jota voidaan käyttää laajalla alueella Keski-Suomen yrityksissä sekä kotitalouksissa. Biovoimalaitoksen vähimmäispitoaika on laskettu olevan 30 vuotta.

Vesitie paras ja ympäristöystävällisin kuljetusmuoto

”Keljonlahden voimalaitos käyttää noin 4-5 miljoonaa irtokuutiota turvetta/haketta vuosittain”, Suomen Vesitieyhdistyksen toiminnanjohtaja Antero Pulkkanen kertoo Merimies-lehdelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että voimalaitoksen kitaan on sujautettava tavaraa neljä rekkalastillista tunnissa. Tiedossa olisikin aikamoinen rekkaralli, joten polttoaineen kuljetuksissa arvoon arvaamattomaan nousee ympärivuotinen vesikuljetus, joilla on arvioitu korvattavan noin puolet Keljonlahden raaka-ainekuljetuksista.

”Vesitie on ehdottomasti ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. Vesitie ei ensinnäkään kulu ja se on myös liikenneturvallisempi kuin maantie” muistuttaa eduskunnan niin sanotussa kanavapuolueessa istuva kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.).

Bioship1-alus on uusinta teknologiaa

Keljonlahteen raaka-ainekuljetuksiin vesiteitse ovat jo laivan piirustukset olemassa. Tällä hetkellä työnimellä 'Bioship1'-laivassa (aiemmin tekstissä luki virheellisesti DAS-laiva. Työnimi oli alkuunsa tämä, mutta muuttunut myöhemmin...) on pneumaattinen lastaus ja purku. Alus on siis kuin jättimäinen pölynimuri, joka ei tarvitse suuria maarakennelmia lastaukseen. Mallia alukseen on haettu Hollannista, jossa vastaava laiva kuljettaa jauhoja. Laivan yksi lasti vastaisi Antero Pulkkasen mukaan lähes 60 kuorma-autoa ja kuljettajaa, sillä alukseen mahtuu haketta noin 6000 irtokuutiota.

Miehistön määräksi Pulkkanen arvioi arvioi 2+2, mutta kun töitä tehdään viidessä vuorossa todellinen työllistävä vaikutus olisi 10 henkeä. Laivan lisäksi hakkeen käsittelyllä on laaja-alaisemmatkin työllisyysvaikutukset. Terminaaleja, joista raaka-aineita haetaan, on Pulkkasen mukaan arvioitu aluksi viisi Keiteleelle ja toiset viisi Päijänteelle, mikä työllistäisi noin 25 - 30 henkeä per terminaali.

Keljonlahti starttaa vuoden päästä, alus tarvitaan pian

Keljonlahden biovoimalaitos on jo pitkällä rakenteilla, joten on varmaa että se aloittaa toimintansa ensi vuonna. Pulkkasen mielestä olisi loogista, että kun biovoimalaitoksesta on kyse myös sen raaka-ainekuljetusten tulee olla ympäristöystävällisiä, jolloin vesitie on ehdoton ykkönen. Myös kansanedustaja Hoskonen kertoo taistelleensa toistakymmentä vuotta kumipyöräkuljetusten siirtymiseksi vesiteille.

”Laiva olisi yksityisrahoitteinen ja rahoitus on tietääkseni järjestyksessä”, Hoskonen tietää.

Kun rahoitus on kunnossa ja Keljonlahden biovoimalaitoksen toiminnan käynnistymiseen on noin reilu vuosi aikaa, laivan rakentamiseen tarvitaan enää vian lakisääteinen valtiontakaus, jotta työt voivat alkaa.

”Suomessa on telakoita, joissa laivan voi rakentaa. Näin saadaan kotimaahan töitä, eli nyt vain tuumasta toimeen”, vaatii Hoskonen.

”Suomessa rakennettu - Suomen lippu”

Kansanedustajan mielestä on selvää, että jos laiva rakennettaisiin kotimaassa, se tulisi myös Suomen lipun alle. Sekä Hoskonen että Pulkkanen puhuvat kotimaisen aluskannan nimeen ja tietävät esimerkiksi sen, että Saimaalla kulkevista aluksista merkittävä osa on muun kuin Suomen lipun alla.

”Meidän täytyisi lähteä perusteista liikkeelle, eli tuettaisiin kotimaista innovaatiotekniikkaa alusrakentamisessa ja tuettaisiin kotimaista telakkateollisuutta tällaisessa sisävesirakentamisessa, niin silloin alukset jäisivät todennäköisesti Suomen lipun alle”, Pulkkanen pohtii.

Keiteleen kanava toistaiseksi näkyvin este aluksen tielle

Bioship1-aluksen rakentamiseen on ollut kuitenkin toistaiseksi rahoitustakin näkyvämpiä esteitä: Keiteleen kanava valmistui vuonna 1993 jäi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen liian matalaksi, eli siltaa on korotettava useilla metreillä, jotta Bioship1 ja muut suuremmat alukset mahtuvat sen alta. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut käynnistävänsä lähiaikoina selvityksen Keitele-Päijänne -reitistön soveltumisesta hakkeen ja turpeen kuljettamiseen, joten asialle saattaa olla odotettavissa uutta potkua eteenpäin.

”Suomen sisävesissä on paljon potentiaalia, joka pitää nyt ottaa tehokkaaseen käyttöön”, kansanedustaja Hoskonen painottaa.

Perinteisesti on ajateltu, että sisävedet eivät ole ympärivuoden käytettävissä, mutta se on kuitenkin Suomen Vesitieyhdistyksen toiminnanjohtaja Pulkkasen mielestä täysin väärä.

”Uusi teknologia on avannut täysin ympärivuotisen käytön mahdollisuudet ja vesitie on hyvin kilpailukykyinen jopa meidän tällaisia niin sanotuilla ohuilla markkinoilla.”

Pulkkanen kertoo, että bioenergia toisi esimerkiksi Keiteleelle välittömästi samankokoisen liikenteen kuutioina mitattuna, mitä Saimaan kanavaliikenne on tonneina tällä hetkellä.

”Puhumme valtavista massoista – kun valtiovallan tavoitteet bioenergian keräilyssa vuonna 2020 toteutuvat, niin silloin täytyisi kuljettaa päälle 30 miljoonaa irtokuutiota bioenergiaa ristiin rastiin Suomen maassa. Vesitiet paras muoto, koska kuljetus on halvin.”

Näihin sanoihin on hyvä päättää. Jäämme odottamaan valtiovallan toimia.

Saana Lamminsivu

Teknistä tietoa Bioship1-aluksesta

Tällä hetkellä työnimellä Bioship1-laivaa suunnitellaan suunnitellaan suomalaisessa Laffcomp Oy -nimisessä yrityksessä. Alus on rakenteeltaan niin sanottu ultrakeveä hakkeen ja turpeenkuljetukseen suunniteltu ympärivuotinen, eli jäissäkin kulkeva alus, jossa on aivan uusi rakenne sekä tekniikka. Laiva kulkee molempiin suuntiin, eli on kätevä ajaa. Mitat ovat: pituus 110 metriä, leveys 14 metriä ja korkeus 8 metriä. Aluksesta löytyy 4000 hevosvoimaa ja se pystyy ottamaan haketta kyytiin noin 7000 kuutiota, kun syväys on 2,4 metriä. Laiva pystyisi lastaamaan tai purkamaan haketta noin 2500 kuutiota tunnissa.