Jäänmurtaja Kontio on kautta historian ensimmäinen perinteinen jäänmurtaja, joka on valjastettu öljyntorjuntatyöhön. Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto EMSA kilpailutti Itämeren pohjoisosien öljyntorjuntatyön viime vuonna. Voittajaksi selvisi Arctia Shipping Oy:n jäänmurtaja Kontio. Sopimus on arvoltaan vajaa neljä miljoonaa euroa.

 

Jäänmurtaja Kontio oli viime kesänä Naantalin telakalla, jossa siihen tehtiin muutostöitä öljyntorjuntaan soveltuvaksi. Samalla aluksen liikennealue nostettiin Itämeren katsastusalueelle. Näkyvimmät merkit muutostöistä ovat laivan kannella lepäävät hydraulivoimakoneikot ja kaksi erillistä nosturia, joilla voidaan operoida mereen laskettavia jäykkiä öljynkeräyspuomeja.

”Kahdella 12 metrin keräyspuomilla varustettuna aluksen pyyhkäisyleveys on noin 50 metriä”, Arctia Ice Breaking Oy:n johtaja Kai Valtari selostaa.

Keräyspuomien lisäksi Kontio pystyy keräämään öljyä myös toisella tavalla; perinteisillä öljynkerääjillä, eli skimmereillä. Aluksen kannella löytyy yhteensä 500 metriä raskasta avomeripuomia, jonka käyttö soveltuu niin avomeri kuin jääolosuhteisiin. Letkujen avulla voidaan myös keventää pienempiä aluksia, eli siirtää öljyä laivasta toiseen. Kahdessa tunnissa pystytään purkamaan noin 1200 kuutiota öljyä.

EMSA:lla on käytössään Euroopassa tällä hetkellä 13 öljyntorjuntatyöhön soveltuvaa alusta. Jäänmurtaja Kontion öljyntorjunta-aluetta on Pohjois-Itämeri, eli Gotlannista pohjoiseen ulottuvat vesistöt. Öljyhaverin sattuessa alus on lähtövalmius alle vuorokaudessa. Mikäli öljyvahinko tapahtuisi kesäaikaan, liikkeelle voidaan lähteä myös nopeammin, jolloin Kontio on kotisatamassaan Katajanokalla ja siinä on koko ajan öljyntorjuntalaitteisto valmiiksi asennettuna.

Jäänmurtajan lisävaljastus öljyntorjuntaan on nerokasta, eikä ole ihme että konseptista ollaan kiinnostuneita myös maailmalla. Pahin skenaario nimittäin olisi, että öljyvahinko tapahtuisi jäiden aikaan. Jäänmurtaja ei kuitenkaan hyydy jäihin, toisin kuin monet muut laivat. Varsinaisen öljynkeruun lisäksi jäänmurtajalla pystytään myös hätähinaamaan muita aluksia ja vetämään pois esimerkiksi karille ajanut laiva.

”Perinteinen jäänmurtaja avustaa vuosittain noin 500 alusta”,
Kontion perämies Timo Aaltonen kertoo.
 

Riippuu paljon vuodenajasta ja säästä, kuten aallokosta, kumpaa öljynkeräysjärjestelmää aluksella kannattaa kyseisessä tilanteessa käyttää. Jäykkien, mereen laskettavien öljynkeräyspuomien etuna on keruun nopeus, mutta jos aalto on liian korkea, niiden käyttö on tehotonta, eivätkä ne sovellu jäissä keruuseen.

Perinteisillä avomeripuomeilla öljyä kerätään puolestaan kasaan J- tai U-muotoiselta alueelta. Apuna voidaan käyttää apuvenettä ja esimerkiksi pieniä troolareita tai hinaajia. Kun öljy on saatu saarrettua, se kerään alueelta pois kauko-ohjattavalla vapaasti uivalla harjakeräimellä (robottiskimmeri), joka soveltuu myös jääolosuhteisiin. Kontion kokonaisöljynkeräyskapasiteetti on 2033 kuutiota öljyä. Öljynkeruuseen käytetään aluksen keinuntatankkeja ja yhtä polttoainetankkia.

Kontion miehistölle on annettu öljyntorjuntatyökoulutus ja taitoa ylläpidetään muutaman kerran vuodessa järjestettävien harjoitusten sekä kahden vuoden välein pidettävän uusintakurssin avulla. Arctia Shipping on kouluttanut nyt alkuunsa öljyntorjuntatehtäviin noin 90 henkeä, mutta koulutusta on tarkoitusta laajentaa.

Arctia Shipping Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste kertookin varustamon pyrkivän laajentamaan öljyntorjuntakonseptia mahdollisimman pian myös yhteen tai kahteen muuhunkin varustamon alukseen, sillä öljyntorjuntatöihin kykeneville laivoille on selvä tilaus olemassa. Suomen ympäristökeskus on arvioinut Suomen öljyntorjuntavalmiuden tarpeen olevan noin 30 000 kuution öljyä.

”Esimerkiksi saariston yhteysaluksilla olisi mahdollista suorittaa öljyntorjuntaa.”


Teksti: Saana Lamminsivu
Kuvat: Saana Lamminsivu ja Christian Wennerstrand