Vrouw Marian hylky ylhäältä katsottuna. Piirros: Tiina Miettinen 2004

Vrouw Marian hylyn tulevaisuuden ratkaiseminen vaatii vielä paljon tutkimusta
ja rahaa

Vrouw Maria -aluksen hylky on herättänyt löytymisestään asti suurta mielenkiintoa, vilkasta keskustelua ja kiihkeitäkin vaatimuksia hylyn nopeasta nostamisesta. Museoviraston vuonna 2007 julkaiseman selvityksen mukaan turvallisin paikka hylylle on kuitenkin toistaiseksi meri, johon se vuonna 1771 upposi. Jotta hylyn tulevaisuudesta ja sen mahdollisesta nostamisesta voitaisiin lopullisesti päättää ja jotta hylyn säilyminen noston jälkeenkin voitaisiin varmistaa, tarvitaan vielä paljon monen tieteen alan tutkimusta ja myös paljon rahaa.

Hollantilainen kauppa-alus Vrouw Maria, jonka lastina arvellaan olleen myös keisarinna Katariina II:lle hankittuja taide-esineitä, oli vuonna 1771 matkalla Pietariin, kun se upposi. Hylky sijaitsee noin 41 metrin syvyydessä Suomen aluevesillä, Metsähallituksen hallinnoiman Saaristomeren kansallispuiston alueella.

Hylky lasteineen on Suomen valtion omaisuutta

Hylky on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu muinaisjäännös ja hylky lasteineen kuuluu Suomen valtiolle. Muinaismuistolain mukaan hylkyyn kohdistuvista toimenpiteistä ja sen tutkimisesta vastaa Museovirasto.

Suomen valtiolla on vastuu Vrouw Maria -hylystä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kulttuuriperintönä. Suomi noudattaa hylyn suojelussa ja siihen kohdistuvissa tutkimuksissa kansainvälisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita, sopimuksia ja suosituksia. Mikäli hylky joskus nostetaan, sen lopullinen sijoituspaikka on Suomi.

Museovirasto on vuosina 2001-2004 tutkinut hylkyä kansainvälisen MoSS-projektin puitteissa. Sen jälkeen vuonna 2007 valmistui laaja Museoviraston selvitys Vrouw Mariaa koskevista tutkimuksista, tuloksista ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Museovirasto on selvityksen pohjalta esittänyt, että seuraavaksi käynnistettäisiin viisi vuotta (2009-2013) kestävä "Vrouw Maria veden alla" -hanke, jolloin tutkimuksissa keskityttäisiin hylyn visualisointiin tietotekniikan keinoin sekä hylyn kunnon tieteelliseen selvittämiseen. Hankkeen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa.

Vrouw Maria –hylyn paapuurin puoleista keulakantta ylhäältä nähtynä ja ankkuripelin tukki. Kuva: Jouni Polkko 2001.

Jatkotoimia suunnitellaan kansainvälisenä yhteistyönä

Vrouw Marian tulevaisuus kiinnostaa myös kansainvälisesti. Vrouw Maria veden alla -hankkeeseen halutaan myös kansainvälistä asiantuntijayhteistyötä. Yhteistyömahdollisuuksista ovat kiinnostuneita mm. Venäjä ja Alankomaat.

Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen venäläisten kanssa aloitettiin lokakuussa 2007. Museovirasto on tehnyt jatkoneuvotteluihin ehdotuksen, jonka lähtökohtana on, että kaikki hylkyä koskevat päätökset tehdään asiantuntijavalmistelun pohjalta, kansainvälisiä eettisiä periaatteita ja käytäntöjä noudattaen. Yhteistyöhanke on lähtökohtaisesti avoin ja kansainvälinen ja siihen pyritään saamaan mukaan parhaat asiantuntijat näiden kansallisuudesta riippumatta.

Tutkimushankkeen käynnistyminen edellyttää rahoituskysymysten ratkaisemista

Suomen valtion vuoden 2008 talousarvioon ei sisälly erillisrahoitusta Vrouw Maria -hankkeelle. Museoviraston vuosia 2009 - 2013 koskevan "Vrouw Maria veden alla" -tutkimushankkeen rahoitus käsitellään valtion normaalin talousarviomenettelyn yhteydessä. Rahoitus voi koostua myös mm.

EU-hankerahoituksesta ja sponsorirahoituksesta. Koska kyseessä on pitkäkestoinen, valtioiden sitoutumista edellyttävä hanke, rahoitus ei voi kuitenkaan perustua pelkästään sponsorirahoitukseen eikä sponsori voi päättää hankkeen sisällöstä tai toteuttamistavasta.

Nostohankkeen käynnistäminen edellyttäisi tutkimuksellisten ja eettisten lähtökohtien selvittämisen ohella, että hankkeen rahoitus on turvattu kattamaan hylyn sijoittaminen, hallinnointi, konservointi, tutkimus ja esittely tulevina vuosikymmeninä.

Poikkitieteellistä tutkimusta tehdään nyt laboratoriossa

Museoviraston meriarkeologian yksikössä jatketaan työtä Vrouw Maria -hylyn kunnon selvittämiseksi. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla hylyn kunto saataisiin kokonaisvaltaisesti selvitettyä veden alla ennen mahdollista nostoa. Poikkitieteellistä yhteistyötä tehdään mm. mikrobiologien ja fyysikoiden kanssa. Meriarkeologian yksikkö nosti kesällä 2007 tehdyn tarkastussukelluksen yhteydessä hylyn kannelta puukappaleen, josta Helsingin yliopiston tutkijat tekevät mm. sieni- ja bakteerianalyysejä sekä ultraäänitutkimuksia. Tavoitteena on kerätä tietoa puun hajoamisesta olosuhteissa, joissa hylky nyt on. Nämä tutkimukset ovat vasta alkua tulevalle Vrouw Maria veden alla -hankkeen yhteydessä tehtävälle tutkimukselle.

Vielä tarvitaan paljon tietoa sekä hylyn mahdollista nostoa että sen konservointia varten. Jos hylky nostetaan, sitä uhkaavat edelleen monet vaarat, mm. mikrobit sekä puuhun mahdollisesti kerääntyneet rikki- ja rautayhdisteet, joiden esiintymistä hylyltä nostetusta puunäytteestä parhaillaan tutkitaan. Esimerkiksi ruotsalaiset tekevät jatkuvasti tutkimustyötä Vasa-laivan säilymisen turvaamiseksi.

Keväällä 2008 Museoviraston meriarkeologian yksikkö tekee Vrouw Marian hylylle jälleen tarkastusmatkan. Tuolloin nostetaan hylyn mastoon kesällä 2007 kiinnitetty, maston liikkeitä mittaava laite.

Teksti: Lea Murto-Orava, tiedottaja, Museovirasto