Urheilubrändien eettisyys puntarissa

(SASK 11.2.2010)

Vancouverin talviolympialaisten käynnistyessä kilpajuoksu alempien palkkojen ja kiristyvän työtahdin perässä jatkuu urheilualan merkkiyhtiöiden tuotantoketjussa. Tämä käy ilmi kansainvälisen Play Fair -verkoston selvityksessä, joka vertailee merkkiyhtiöiden suorituksia alan eettisyyden parantamisessa.

Adidas, Nike, Puma ja viisi muuta tunnettua urheilubrändiä kertoivat verkoston laajassa kyselyssä, miten ne ovat ryhtyneet kohentamaan tuotantoketjunsa työoloja ja raivaamaan eettisyyden tiellä olevia esteitä. Vastausten perusteella tutkijat antoivat yhtiöille erivärisiä rintanappeja siitä riippuen, miten ne olivat ottaneet onkeensa aiempien raporttien suositukset.

Edistyksestä kertovia vihreitä nappeja keräsi eniten adidas ja vähiten eli ei yhtään Mizuno. Heikoimmin vertailussa pärjännyt Mizuno sai yhtä lukuun ottamatta kaikista vastauskohdista punaisen napin, joka kertoo yhtiön kieltäytyneen toteuttamasta Play Fair -verkoston suosituksia.

Yksikään yhtiö ei selvinnyt vertailusta ilman punaisia nappeja. Eniten niitä kertyi suosituksista, joiden mukaan yhtiöiden olisi pitänyt sitoutua elämiseen riittävän palkan (Living Wage) maksamiseen tuotantoketjussa. Useimmat yhtiöt eivät myöskään olleet valmiita vaatimaan sopimusvalmistajiltaan, että niiden pitää sallia ammattiliiton pääsy tehtaalle.

Vastanneista yhtiöistä adidas on ollut pitkään Suomen Palloliiton yhteistyökumppani. Vertailun heikoimmin pärjännyt yhtiö Mizuno oli Helsingissä 2005 järjestettyjen yleisurheilun MM-kisojen pääsponsoreita. Suomen Vancouverin-olympiajoukkueen varustajiin kuuluva Asics puolestaan sai ainoana kyselystä pelkkää harmaata. Harmaa nappi kertoo, että yhtiö ei vastannut kysymyksiin lainkaan tai ei ole vielä ratkaissut kantaansa.

Neljä estettä ylitettävänä

Play Fair -verkoston kysely perustui Pekingin kesäolympialaisten alla keväällä 2008 julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin, jonka otsikkona oli "Clearing the Hurdles" - esteiden ylitys. Raportti paljasti hikipajaolosuhteiden ja nälkäpalkkojen olevan edelleen yleinen käytäntö urheiluvaatteita ja -välineitä valmistavassa teollisuudessa, vaikka joitakin edistysaskeleita olikin näkyvissä.

Raportti luetteli neljä tärkeintä estettä, jotka urheiluyhtiöiden on pystyttävä ylittämään tehdäkseen omasta tuotannostaan eettisesti kelvollista: työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden rajoitukset, järjestelmällinen ja laaja pätkä- ja vuokratyön käyttö, yht’äkkiset tuotannon siirrot ja tehtaiden sulkemiset sekä nälkäpalkat.

Kunkin esteen ylittämistä varten Play Fair -verkosto teki yhtiöille joukon käytännön ehdotuksia, joilla alan työoloja ja eettisyyttä voitaisiin verkoston mielestä parantamaan. Yritykset kommentoivat vastauksissaan kaikkiaan kahdentoista ehdotuksen toteutumista.

Play Fair -verkoston ja tutkimusraportin takana ovat ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC, tekstiili ja vaatetusalan kansainvälinen ammattiliitto ITGLWF, kansainvälinen Clean Clothes -kampanja sekä kanadalainen Maquila Solidarity Network. Suomesta verkostoon kuuluvat kaikki kolme ammatillista keskusjärjestöä, Toimihenkilöunioni, Teollisuusalojen ammattiliitto, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä Reilun kaupan puolesta Repu.


>> SASK - Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus